Tuoretta tietoa Virosta

16.3.2017 | Historia

Ikkuna länteen

Ikkuna länteen

Neuvosto-Eesti oli ainoa neuvostotasavalta, jossa pystyttiin katsomaan ulkomaan televisio-ohjelmia. Suomen televisiota katsottiin enemmän kuin omia ohjelmia.

 

Sinä iltana Tallinnan vesilaitos oli historiansa suurimman haasteen edessä. Tallinnan kaupungista oli loppua vesi. Onneksi järjestelmään oli mitoitettu ”putkirikkovara” eli riittävät reservit. Nyt niitä tarvittiin ja reservit riittivät juuri ja juuri.

Massiivisesta putkirikosta ei ollut kysymys, vessoja vedettiin vain yhtä aikaa miltei jokaisessa tallinnalaisessa kodissa, mainoskatkon aikaan.

Suomen MTV3 esitti ensimmäistä kertaa televisiossa elokuvan Emmanuelle ja sille olisi Neuvosto-Eestissä saanut jokaisen kanavapäällikön ikionnelliseksi tekevät katsojaluvut.

Eivät virolaiset joukolla katsoneet eroottista elokuvaa. Se, mitä he katsoivat, oli länsimaisen rappion ehdoton huippu. Emmanuelle-elokuvaa oli jo pitkään käytetty esimerkkinä siitä, miten rappeutuneita länsimaat olivat, miten turmeltunut länsimainen yhteiskunta oli. Elokuva oli tämän iljettävyyden ikoni ja kaikkien piti luonnollisesti tuomita tuollainen siveettömyys. Tietenkin kaikki käskystä tuomitsivat, mutta kukaan ei ollut elokuvaa nähnyt. Nyt siihen tarjoutui mahdollisuus ja uteliaisuus voitti.

Suomen televisio näkyi Neuvosto-Eestissä noin 70 kilometriä rannikolta sisämaahan ja monet Tartosta, Pärnusta ja muilta paikkakunnilta tulivat varta vasten tuttavien ja sukulaisten luokse Tallinnaan nähdäkseen tuon parjatun ja tuomitun kinotuotteen. Autojonot vaelsivat alkuillasta kohti pääkaupunkia ja miltei kaikki, joilla oli vain mahdollisuus, istuivat television ääreen. Mainostauolla sitten käytiin vessassa ja Tallinnan vesilaitokselta oli loppua kapasiteetti.

 

Ulkomaiset radioäänet

Neuvostoliitto pyrki hallitsemaan sitä tietoa, jota neuvostokansalaisilla oli käytössään. Muita kuin puolueen hyväksymiä tiedotusvälineitä ei sallittu ja sensuuri toimi tehokkaasti. Radioaallot olivat kuitenkin ongelma. Länsimaissa oli puhtaasti Neuvostoliittoon suunnattuja radioasemia, kuten Radio Vapaus ja Radio Vapaa Eurooppa. Edellinen oli venäjänkielinen ja jälkimmäinen lähetti ohjelmaa kaikilla itäblokissa puhutuilla kielillä. Lisäksi olivat muun muassa Amerikan ääni, RIAS (Berliinin amerikkalaisen sektorin radioasema Länsi-Berliinissä), BBC ja Deutsche Welle, jotka lähettivät ohjelmiaan myös sosialistisiin maihin.

Radio-ohjelmia tietenkin häirittiin. Esimerkiksi Tarton ulkopuolella olivat radiomastot, joista lähetettiin samalla taajuudella häirintäsignaalia. Se oli kuulemma dieselmoottorin jytkytystä takaperin soitettuna. Tarttoa haluttiin valvoa, koska se oli yliopistokaupunki.

Suurin ongelma oli pohjoinen ilmansuunta. Tallinna oli meren rannalla ja häirintäasemien rakentaminen oli mahdotonta. Toki Eestin kommunistisen puolueen pääsihteeri Karl Vaino olisi halunnut häiritä myös Suomesta tulevat signaalit, mutta Moskova ei antanut pyynnöistä huolimatta lupaa. Olisivathan silloin myös Helsingin televisiot ja radiot menneet sekaisin.

Radion lyhytaaltolähetykset kuuluvat tuhansien kilometrien päähän, mutta televisiokuva leviää vain kymmenissä kilometreissä mitattavissa olevan matkan, maastosta riippuen. Meren yli televisiokuva kantoi hyvin Suomesta Viroon ja näkyi vielä Tallinnan takanakin, koska Viron pohjoisrannikon maasto hitaasti kohoaa kohti Keski-Viron vedenjakajaa. Viro olikin ainoa neuvostotasavalta, jossa voitiin seurata kapitalistisen maan televisio-ohjelmia. Karjalassa toki voitiin rajan pinnassa katsoa suomalaista televisiota ja Kuolassa näkyi joissain paikoissa Norjan television lähetykset. Neuvosto-Eestin ongelma oli siinä, että vieras televisio oli vapaasti seurattavissa tasavallan pääkaupungissa.

 

Kuva länsimaista syntyy

Keski-ikäisten tallinnalaisten suomen kielen taito on peräisin television katselusta. Ilta illan jälkeen sanavarasto karttui ja tekstitysten lukeminen helpottui, sillä ilta illan jälkeen kanavaksi valittiin Suomen kanavat.

Neuvostoliiton alkaessa natista liitoksistaan virolaiset olivat monta valovuotta muita neuvostokansalaisia edellä tiedoissaan ja asenteissaan. Virolaisten rooli muiden neuvostokansojen Kansanrintamien, Vihreiden liikkeiden ja uudistuspolitiikkaa ajavien ryhmittymien neuvonantajina oli hyvin tärkeä. Virolaisilta tultiin kysymään neuvoa hyvin monenlaisissa asioissa 1990-luvun taitteen myrskyisinä vuosina. Virolaiset nimittäin tiesivät huomattavasti enemmän länsimaista kuin ketkään muut.

Television ikkunasta länteen kurkistamalla oppi yllättävän paljon. Mainokset kertoivat, mitä maailmassa oli ja mitä sellaiset asiat oikeasti maksoivat. Elokuvista ja tv-sarjoista nähtiin, miten muualla maailmassa elettiin. Kuva ei ollut ehkä aina ihan realistinen, sillä Dallas oli Virossa yhtä suosittu kuin Suomessa. Toisaalta jatkuva ja säännöllinen television katselu antoi vähitellen totuudenmukaisen kuvan länsimaista ja niiden elämästä.

Ja sitten tietenkin olivat uutiset. Suomalaiset uutiset puhuivat aivan erilaisesta maailmasta kuin ETV:n tai Moskovan viralliset uutislähetykset. Vaikkapa Afganistanin sotaa tai Puolan Solidaarisuusliikettä uutisoitiin Suomessa aivan eri lailla kuin Neuvostoliitossa.

Virolaiset tiesivät, miltä rautaesiripun takana näyttää ja miten siellä eletään, muualla Neuvostoliitossa vain arvailtiin ja arveltiin. Virolaiset olivatkin ensimmäisiä, jotka alkoivat tavoitella eroa Neuvostoliitosta ja maansa itsenäisyyttä.

 

Ikkunasta länteen tuli tarpeeton

Laulavan vallankumouksen aikana Viron televisio, ETV, asettui uudistusten eturiviin. Se lähetti poliittisia keskusteluohjelmia ja sen uutiset muuttuivat todellisiksi uutisiksi. Nopeasti Viron televisio ja Viron radio saavuttivat kansalaisten luottamuksen ja niitä seurattiin tarkkaan. Tämä vähensi suomalaisten televisio-ohjelmien merkitystä ja suosiota. Suomesta katsottiin lähinnä länsimaisia sarjoja ja elokuvia.

Viron itsenäistyttyä samat länsimaiset sarjat ja filmit lähetettiin omilta kanavilta, nyt viroksi tekstitettyinä ja suomalaisen television suosio romahti. Ikkunaa länteen ei enää tarvittu, koska Virosta oli tullut osa länttä. 

 

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVA HANNU LUKKARINEN

19.7.2019 | Ravintolat

Kiehtova, komea Narva

Kiehtova, komea Narva

Viron itärajalla sijaitsevaa Narvaa on hankala selittää. Narvajoen äärellä tunnelma on erilainen kuin muualla Virossa. Itänaapurin lippu heiluu kivenheiton päässä … Lue lisää

10.7.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Piret Hansman on syntyperäinen paidelainen.   Paiden kaupunkia Järvamaan maakunnassa Keski-Virossa sanotaan Viron sydämeksi. Siitä kertoo myös kyltti kaupungin rajalla, … Lue lisää

4.7.2019 | Historia

Laulussa on voimaa! – Tänään alkavat laulu- ja tanssijuhlat ovat virolaisen kulttuurin ytimessä

Laulussa on voimaa! – Tänään alkavat laulu- ja tanssijuhlat ovat virolaisen kulttuurin ytimessä

Sen tuntee, kun ääni aivan kuin virtaisi Laulukentän rinnettä ylös, kun noin 20 000 laulajan yhteiskuoron konsertti päättää laulujuhlat. Se … Lue lisää

28.6.2019 | Historia

Savusauna puhdistaa ruumiin ja sielun

Savusauna puhdistaa ruumiin ja sielun

Vanhan Võrumaan savusaunaperinteen Unescoon vienyt Eda Veeroja vaalii vanhoja tapoja ja kutsuu saunaan.    Mooskan savusaunan emäntä Eda Veeroja tuntee … Lue lisää

27.6.2019 | Historia

Museot johdattavat Setomaan ytimeen

Museot johdattavat Setomaan ytimeen

Setomaan historiaan ja tapoihin voi tutustua useassa museossa. Värskan maatilamuseon pihapiiriä ympäröivät vanhat hirsirakennukset, joita on tuotu Värskaan eri puolilta … Lue lisää

26.6.2019 | Historia

Maista paikallisia herkkuja!

Maista paikallisia herkkuja!

Setomaan ruokapöytään kuuluu takuuvarmasti sõir eli rahkajuusto.   Setomaalla käydessä on maisteltava myös paikallisia herkkuja, muuten jää paljosta ilman. Paikallisia … Lue lisää

24.6.2019 | Ravintolat

Herkutellen Haapsalussa

Herkutellen Haapsalussa

Haapsalu on täydellinen vaihtoehto viikonlopun mittaiseen herkuttelulomaan. Ruokapaikkojen valikoimassa on vaihtoehtoja fine dining -tasoisesta ruokailusta simppelimpään pubimeininkiin. Vanhankaupungin sydämessä on … Lue lisää

23.6.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupungin rauha ja idylli lumosivat

Pikkukaupungin rauha ja idylli lumosivat

Kirsi Vainio-Korhonen ja Mikael Korhonen löysivät Haapsalusta toisen kodin.   Ensimmäistä kertaa pariskunta saapui Haap­saluun vuoden 2016 joulukuussa, Kirsi kirjoittamaan … Lue lisää