Tuoretta tietoa Virosta

8.6.2015 | Kolumnit

HÜTTÜNEN-Panokset kovenevat

HÜTTÜNEN-Panokset kovenevat

Noin vuosi sitten alkanut Ukrainan sota, Venäjän valloituspolitiikka ja sotilaallinen aktivoituminen kaikilla raja-alueillaan on muuttanut virolaisten asennetta myönteisemmäksi maan puolustusvoimien vahvistamista kohtaan. Myös henkinen ilmapiiri on Virossa selvästi militarisoituneempi kuin pari vuotta sitten.

Keväällä työnsä aloittanut uusi hallitus kaavailee vapaaehtoisten maanpuolustuskurssien järjestämistä tavallisille kansalaisille ja lukioiden opetusohjelmaan on suunnitelmissa liittää puolustusopetusta. Kouluttajina toimisivat puolustusvoimien ja suojeluskuntien henkilökunta.

Viron puolustusvoimat tukeutuvat vahvasti yleiseen asevelvollisuuteen. Maassa suunnitellaan uusien taisteluajoneuvojen hankkimista sekä nopean toiminnan joukkojen määrän kasvattamista 21 000 sotilaaseen. Joukko-osasto koostuisi pääasiassa reserviläisistä.

Viron puolustusmenot ovat Naton vaatimassa kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta. Useimmat Nato-maat eivät tähän pääse, kuten ei puolueeton Suomikaan. Viron puolustusvoimien komentaja, kenraalimajuri Riho Terras kertoi Ylen haastattelussa, että huhtikuun alussa puolustusvoimien henkilökunnan palkkoja nostettiin keskimäärin 18,7 prosenttia, jotta avoimina olevat kantahenkilökunnan virat saadaan täytettyä.

Lisäksi Viro, kuten myös Latvia ja Liettua, haluaa maaperilleen pysyviä Nato-joukkoja, -tankkeja ja -lentokoneita. Maiden asevoimien komentajat haluavat, että Nato sijoittaisi Baltiaan 3 000–5 000 miehen vahvuisen prikaatin.

Tämä ei kuitenkaan riitä kaikille. Vuonna 2007 Viron puolustusvoimista eronnut everstiluutnantti Leo Kunnas sanoi Ylen haastattelussa, että Viron pitäisi kaksinkertaistaa asevoimiensa miesvahvuus. Kunnas kritisoi myös sitä, että palvelukseen kutsutaan vain noin 40 prosenttia ikäluokasta.

Toukokuun alussa Virossa oli suuri Siil-sotaharjoitus. Harjoitukseen osallistui peräti 13 000 sotilasta. Ilta Sanomat kertoi artikkelissaan, että kansainvälisen ajatushautomon International Centre of Defence and Securityn johtaja, virolainen Kuno Peek, arvioi, että Viron asevoimien kokoon verrattuna 13 000 sotilaan harjoitus vastaa jo sodan ajan liikekannallepanoa.

Samassa artikkelissa Suomen maanpuolustuskorkeakoulun maasotaopin pääopettaja Petteri Kajanmaa sanoi, että kyseessä on ilman muuta jonkinlainen voimannäyttö Venäjän suuntaan.

Mielipidemittausten mukaan selvä enemmistö virolaisista pitää Natoa hyvänä asiana. Financial Timesin haastattelussa kenraalimajuri Terras sanoi, että virolaisten on huolehdittava siitä, että he itse uskovat viidenteen artiklaan, mutta vielä tärkeämpää on pitää huolta siitä, että herra Putin uskoo viidenteen artiklaan. Nato-sopimuksen viidennen artiklan mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

Puolustustahdon ja puolustusvoimien vahvistuminen Virossa ei ole merkki sotahulluudesta, vaan johtuu historian karvaista opetuksista sekä Venäjän asevoimien nopeasta, aggressiivisesta aktivoitumisesta pohjolassa.

Hüttünen

19.9.2017 | Kolumnit

Kauan aikaa sitten

Kauan aikaa sitten

Tulin ensimmäistä kertaa käymään Tallinnassa noin 25 vuotta sitten ja käytännössä muutin tänne samaisen vuoden loppupuolella. Aloitin päivittäistavarakauppiaana Õismäen lähiössä … Lue lisää

12.9.2017 | Kolumnit

Muistot, omat ja vieraat

Muistot, omat ja vieraat

Imbi kutsuu meidät Tarttoon. Se sopii, meillä on jo varattu auto, koska olemme menossa Võrumaalle. Paluumatka kulkee joka tapauksessa Tarton … Lue lisää

5.9.2017 | Kolumnit

Edgar Savisaaren hämmentämässä kuntavaalissa on myös suomalaisia ehdokkaita

Edgar Savisaaren hämmentämässä kuntavaalissa on myös suomalaisia ehdokkaita

Virossa on lokakuun puolivälissä kuntavaalit. Mielenkiintoisin tilanne on Tallinnassa, jossa Keskustapuolueen syrjäytetty johtaja Edgar Savisaar on perustanut oman valitsijayhdistyksen ja … Lue lisää

5.9.2017 | Kolumnit

Koulun alku on suuri juhla ja kakkukahvien paikka

Koulun alku on suuri juhla ja kakkukahvien paikka

Virossa koulu alkaa aina syyskuun ensimmäisenä päivänä. Suomessa koulun aloitus on toki tärkeä päivä, mutta kaukana virolaisesta koulunaloituspäivän juhlavuudesta. Ensimmäisellä … Lue lisää

15.8.2017 | Kolumnit

Kielitaitoa kesäleiriltä

Kielitaitoa kesäleiriltä

Tätä kirjoittaessani olen matkalla hakemaan kuopustani Viron Laulasmaan KutiMuti-nuortenleiriltä. Leirillä kävi vuosia myös esikoiseni, aina siihen asti, kunnes kasvoi ulos … Lue lisää

14.8.2017 | Kolumnit

Suomalaiset pitävät itseään kamalampina kuin ovatkaan

Suomalaiset pitävät itseään kamalampina kuin ovatkaan

”Sinä et voi olla suomalainen!” sanoi tuntematon mies minulle tallinnalaisen baarin tiskillä. Virolaisilla tuntuukin olevan täysin erilainen mielikuva suomalaisista kuin … Lue lisää

3.8.2017 | Kolumnit

Liikenteen poikkeusjärjestelyt aiheuttavat ongelmia

Liikenteen poikkeusjärjestelyt aiheuttavat ongelmia

Virossakin tietyöt tehdään tavallisesti kesällä. Niin kaupunkien kaduilla kuin maanteilläkin on tieremontteja, jotka muuttavat liikennejärjestelyjä ja usein kasvattavat matka-aikaa. Kesä … Lue lisää

25.7.2017 | Kolumnit

Viroa ja Suomea,  ennakkoluulottomasti

Viroa ja Suomea, ennakkoluulottomasti

Kohta 100-vuotiaiden Suomen ja Viron kunniaksi on keksitty mainio kilpailu. Suomalaisilta toivotaan virolaisuutta ja virolaisilta suomalaisuutta kuvastavia valokuvia. Osallistumaan pääsee … Lue lisää