Yhdentoista vuoden urakka
A.H. Tammsaaren kirjasarjan viides ja viimeinen osa ilmestyi suomeksi viime keväänä. Kirjat kääntäneen Juhani Salokanteleen osalta projekti alkoi jo 1990-luvulla. Hän osallistui tuolloin Suomen Viron- instituutin johtajana maiden välisen kulttuurivaihtosopimuksen vuosijuhliin. ”Virolaiset ottivat tuolloin puheeksi, että Väinö Linnan tuotanto oli ilmestynyt viroksi, mutta Tammsaaren pääteosta ei oltu kokonaan käännetty suomeksi. Minua pyydettiin selvittämään, olisiko tilanne mahdollista korjata.”
Selvitysmies löysi projektille kustantajaksi Otavan, jossa kustannusjohtaja Leena Majander-Reenpään tarttui haasteeseen. Seuraavaksi täytyi kirjoille etsiä kääntäjä. Salokannel haki työtä näytteiden perusteella, kuten moni muukin, ja tuli valituksi. Aiemmin hän oli jo kääntänyt virosta suomeksi muun muassa Jaan Krossin kirjoja.
Julkaisutahdiksi sovittiin kirja joka toinen vuosi. ”Ensimmäisen kääntämiseen kului työaikaa vuosi, ja Tammsaare kirjoitti kirjan puolessa vuodessa. Aikaa kului kieliasuun tutustumisen ja etenkin murreilmaisu tuotti päänvaivaa.” Salokannel ratkaisi ongelman viljelemällä käännöksessä itselleen tuttua länsimurretta Viron pohjoisen murrealueen puhekielen vastineena. ”Kirjoitetussa kielessä murreilmaisu ei voi olla niin voimakasta kuin puheessa. Se näyttäisi huvittavalta. Murre täytyy tuoda esiin hienovaraisesti.”
Salokanteleen käännös Maan lupaus ilmestyi 2002 ja viimeisin osa Kotiinpaluu 2013. Kaikkiaan käännettävää kertyi noin 3 000 sivua.
Omaa suosikkiaan sarjan viidestä kirjasta Salokannel ei osaa mainita. ”Käännöstyötä tehdessä aina se viimeisin oli päällimmäisenä mielessä. Sarjahan on oikeastaan sikermä, jossa jokainen osa on itsenäinen. Esimerkiksi neljäs kirja on melko puhdas avioliitto
omaani, ensimmäinen enemmän taas yhteiskunnan ja maaseudun kuvausta. Toisessa osassa Indrek lähtee Tarttoon opiskelemaan.”
Kaikkia kirjoja yhdistävä henkilö onkin Indrek. ”Hahmo on varmasti väljästi ottaen Tammsaaren alter ego, niin paljon yhtäläisyyksiä kirjailijan ja romaanihenkilön välillä on.”
Tammsaaren tärkein tuotanto on nyt siis ajanmukaisesti suomennettu, mutta Viron kansalliskirjailijan teoksia Salokannel kääntäisi mielellään lisääkin. ”Jos kustanta- ja löytyisi, niin ainakin Korpiojan
isännän ja Hornanperän uuden paholaisen voisi kääntää uudelleen. Vanhoja käännöksiä tuskin enää mistään löytää. Lisäksi ainakin Rakastin saksalaista ansaitsisi tulla käännetyksi.”
Kirjan tilanne Suomessa huolestuttaa alan kokenutta ammattilaista. ”Varaston kiertonopeus on taikasana, jonka puitteissa kustantajat myyvät painokset loppuun pilkkahintaan. Esimerkiksi Totuus ja oikeussarjan ensimmäistä kirjaa Maan lupaus ei tällä hetkellä löydy kaupoista eikä sitä saa myöskään antikvariaateista.”
Salokannel jäi viime vuoden vaihteessa eläkkeelle Tuglas-seuran toiminnanjohtajan tehtävistä. Ammattikirjoittaja ei eläkepäivilläkään osaa aivan jouten olla ja esimerkiksi käännöstyöt kiinnostavat Salokannelta jatkossakin. Paljon aikaa kuluu rakkaan harrastuksen parissa eli kotiseudulla Hämeessä sijaitsevan vanhan maatalon kunnostustöissä.
Juhani Salokannel
Juhani Salokannel (s. 1946) on kirjailija ja suomentaja. Hän on toiminut kustannusalalla ja kirjallisen elämän eri tehtävissä, julkaissut kaunoja tietokirjoja sekä käännöksiä mm. Jaan Krossin ja Jaan Kaplinskin teoksista. Virossa hän on työskennellyt Suomen Viron-instituutin johtajana ja Suomessa Tuglas-seuran toiminnanjohtajana.
TEKSTI JA KUVA JUKKA ARPONEN
Lue lisää samasta aiheesta
