Virolaisten kansallisvilja
Virolaiset arvostavat ruista. Sen nimissä vietetään myös juhlia. Sangaste Rukki Päev on 27. heinäkuuta. Silloin kilpail- laan myös parhaasta leivästä ja kotikaljasta monipuolisen ohjelman lisäksi.
Ruis (rukis) on Viron kansallisvilja. Sitä saatiin viime vuonna omilta pelloilta 21,7 tuhatta tonnia. Kotimainen tarve olisi 30 000 tonnia, joten loppuosa ostettiin Pohjois- Latviasta. Luomurukiin suurin ostaja on Rakvere piiritusetehas.
Ruista on Viron alueella käytetty jo 1000-luvulta lähtien. Suhtautuminen leipään on ollut pyhä ja siihen on liittynyt uskomuksia: maahan heitetty leipäpala itkee seitsemän vuotta ja selällään pöydällä oleva leipä toi ennen taloon onnettomuuden.
Viron yksi rukiinviljelyn tärkeimpiä paik- koja on Etelä-Virossa sijaitseva Sangaste. Kartano kuului Bergin suvulle, jonka historia nivoutuu myös Suomeen. Kuuluisin heistä oli ”ruiskreivi” ja Suomen kansalainen Friedrich Georg Magnus Berg, joka jalosti Sangasten rukiin. Hyvin talvehtivaa ja suuritähkäistä ruista on kehitetty eteenpäinkin ja kerrotaan, että kreivin pojanpoika on jatkanut työtä vielä Kanadassakin, jossa kyseisestä rukiista tehdään Canadian Gold -viskiä.
Nykyään Sangasten Rukki Maja -ravintolassa voi tutustua hyvin ruispitoiseen ruokalistaan. Ja tarjolla on tietenkin myös kotimaista ruisviinaa nimeltään Sangaste Rukki Viin.
Ruisleivän syöminen on terveyden perusta, toteaa Tarton yliopiston professori Mihkel Zilmer. 3–4 viipaletta ruisleipää antaa elimistölle riittävän määrän laadukasta tärkkelystä ja sen sisältämät rasvahapot, linoli- ja alfalinolihapot ovat elimistölle välttämättömiä. Lisäksi rukiin sisältämät vitamiinit ja kivennäisaineet huolehtivat eli- mistön hyvinvoinnista torjuen muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia. Kuitujen määrä on rukiissa merkittävä, joten ruis auttaa ruuansulatusta.
Osa virolaisista ruisleivistä sisältää ruis- mallasta, jolla leipään saadaan virolaisille sopiva mustan leivän väri.
TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT ÜLLE JUKK JA KALMER LEHEPUU
Lue lisää samasta aiheesta
