Tuoretta tietoa Virosta

Virolainen elokuva nousukiidossa


04. maaliskuun 2015

Virolainen elokuva nousukiidossa

Oscar-gaalan aattona Virossa pidettiin sormia ristissä mandariinien puolesta.

Virolais-georgialainen yhteistyöelokuva Mandariinit oli ehdolla parhaaksi vieraskieliseksi elokuvaksi.

Abhaasian sodasta kertovan Mandariinid-elokuvan kuvaa hyvin virolaisen pitkän elokuvan hidasta nousua 1990-luvun suosta, johon se joutui neuvostojärjestelmän romahdettua. Viime vuosina maassa on tehty useita kansainväliset mitat täyttäviä elokuvia.

Alan virkistyminen näkyy muussakin. Uusia kinosaleja on avattu, maakuntakeskusten teattereita digitalisoidaan ja Kino Kosmos muuttui Pohjoismaiden ensimmäiseksi IMAX-teatteriksi.

Tallinnan Pimeiden öiden elokuvajuhla PÖFF sai viime vuonna kansainvälisen tuottajaliiton FIAPF:n sertifikaatin ja nousi 15 merkittävimmän festivaalin joukkoon maailmassa.

”Virolaisella elokuvalla on mennyt hyvin jo sitä lähtien, kun Veiko Õunpuun Syystanssi (Sügisball) toi Venetsian elokuvafestivaalilta Horisontitsarjan voiton 2007”, arvioi PÖFF:in toiminnanjohtaja Tiina Lokk.

Lokkin mukaan menestystä ovat tuoneet lahjakkaat tekijät, yhä ammattimaisempi infrastruktuuri, tuotantojen kansainvälistyminen sekä oma filmikoulu.

”Ja tietysti myös PÖFF, joka pitää Viron maailmankartalla”, Lokk ei kaihda nostaa kissan häntää.

Samoja asioita listaa myös Viron elokuvainstituutin päätuottaja Piret Tibbo-Hudgins. ”Olemme varmaan päässeet eroon lastentaudeista. Nyt olemme pieni mutta täysin varteenotettava kumppani globaalissa filmimaailmassa.”

Virossa tuotetaan keskimäärin 6–8 pitkää elokuvaa vuodessa. Siksi katsojien odotukset ovat suuret ja jokaiselta elokuvalta vaaditaan täysosumaa.

”Katsojien stereotyyppiset kommentit kotimaisista elokuvista ovat olleet: hidas, masentava ja ahdistunut. Mielestäni meidän elokuvamme eivät enää aikoihin ole olleet sellaisia.””Virolaisissa elokuvissa näkee viistoa huumoria, rohkeaa historian ja viime aikoina myös herkkää rakkauden käsittelyä, usein omaperäistä ohjausta, hyvää kameratyötä ja uusien tekijöiden mahtavaa esiinmarssia”, analysoi Tibbo-Hudgins.

Elokuvissa on myös vaikeasti määriteltävää virolaisuutta, joka Tiina Lokkin mukaan tulee esiin tempossa, dialogissa, tarinan kertomisen tavassa ja varsinkin huumorissa.

Mandariinien pärjäämistä Golden Globe- ja Oscar-gaaloissa seurattiin Virossa kuin olympiakisoja. Pääosassa ollutta Lembit Ulfsakia haastateltiin viestimissä päivittäin.

Kansan kiinnostus lämmittää elokuvan asiantuntijoiden sydäntä. Sekä Lokk että Tibbo-Hudgins pitävät ehdokkuuksia ja festivaalivoittoja tärkeinä tunnustuksina virolaisille elokuvantekijöille ja merkkinä siitä, että tarinat koskettavat myös Viron ulkopuolella.

Sotaelokuvien buumi tulossa?

Viron itsenäisyyden lähestyvän satavuotisjuhlan (1918) kynnyksellä virolaisilla näyttää olevan tarve käsitellä historiaansa. Myös elokuvien julkisesta rahoituksesta päättävä Viron elokuvainstituutti satsaa juhlavuoteen Eesti Vabariik 100 -projektillaan.

Monet kriitikot ovat pitäneet Mart Helden debyyttiä Risttuules vuosikymmenen parhaana elokuvana. Vuoden 1941 kesäkuun kyydityksistä kertova mustavalkoinen elokuva hyödyntää dokumentaalisia aineksia ja tableau vivant -tekniikkaa.

Hyvän ensikritiikin on saanut myös Elmo Nügasen isänmaallinen sotadraama 1944, joka ilmestyi elokuvateattereihin Viron itsenäisyyspäivän kunniaksi helmikuussa.

Elokuvan verkkosivuilla ohjaaja perustelee, miksi suuria historiallisia elokuvia tarvitaan. ”Kukaan muu ei tekisi elokuvaa meidän historiastamme. Sen sisäisen kuilun, jonka vuosi 1944 virolaisten keskelle löi, tietävät virolaiset itse parhaiten. Saman vuoden miehistä yksi osa läksi puna-armeijaan, toinen saksalaisten puolelle, kolmannet metsään ja neljännet Suomeen.”

Menneisyyden ruodinta on kuitenkin ehkä vasta alussa. Viime vuosien virolaiselokuvat asettuvat melko laajaan skaalaan. Paikkansa jo lunastaneita ohjaajia ovat muun muassa Veiko Õunpuu ja Ilmar Raag.

Lue koko artikkeli verkkolehdestä www.balticguide.ee

Miekkailija ensi-illassa

Klaus härön uuden, vironkielisen elokuvan ensi-ilta on maaliskuussa. Miekkailija kertoo virolaisen urheilijan ja valmentaja endel Nelisen tarinan. Yhteistyöelokuva sijoittuu 1950-luvun haapsaluun.

TEKSTI  ARJA KORHONEN,KUVAT ALLFILM, PÖFF, VIRON ELOKUVAINSTITUUTTI

Tarton päivä on täynnä musiikkia

Tarton päivä on täynnä musiikkia

Tarton kaupungin päivää vietetään 29. kesäkuuta. Silloin kulttuuriltaan rikkaassa kaupungissa on tarjolla laaja valikoima erilaista Tarttoon ja tarttolaisuuteen liittyvää ohjelmaa, […]

21. kesäkuun 2017

Jättiurakka loppusuoralla

Jättiurakka loppusuoralla

Kun nuorten laulu- ja tanssijuhla on ohi, Aet Maatee pakenee tuttavien saarimökkiin Suomeen.   Mutta sitä ennen tapahtuu tämä: Yli […]

19. kesäkuun 2017

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Sakun kartano palvelee matkailijoita yhä paremmin.   Viron kartanoista puhuessa tulevat usein mieleen lukuisat komeat kartanot Tallinnasta itään. Jos haluaa […]

05. kesäkuun 2017

Taideklassikot heräävät eloon

Taideklassikot heräävät eloon

Kuvataiteesta voi nauttia monin eri tavoin. Tallinnan vanhankaupungin Helios-hallissa vyöryy silmille näyttely Monet2Klimt, joka multimedian keinoin esittelee katsojalle Vincent van […]

01. kesäkuun 2017

Lämmintä tunnelmaa viileässä kesäillassa

Lämmintä tunnelmaa viileässä kesäillassa

Käsmun konserttisarja tuo lavalle virolaishuippuja.   Ainutlaatuista kesäkonserttikokemusta etsivän kannattaa suunnata 2.–8. kesäkuuta Käsmun kalastajakylään reilun tunnin päähän Tallinnasta. Pienessä […]

23. toukokuun 2017

Paljon muutakin kuin keskiaikaa

Paljon muutakin kuin keskiaikaa

Hengeltään nuori Vanhakaupunki juhlii värikkäästi.   Tallinnan vanhakaupunki ei tahdo jäädä museoesineeksi. Touko-kesäkuun vaihteessa järjestettävät Tallinnan vanhankaupungin päivät (TVP) nostavat […]

23. toukokuun 2017

Suomi 100 tapetilla

Suomi 100 tapetilla

HeadRead järjestetään 24.–28.5. jo yhdeksättä kertaa. Kirjallisuusfestivaalin nimi on runoilija Karl-Martin Sinijärven luoma sanaleikki sanoista hyvät rivit. HeadRead on pieni […]

22. toukokuun 2017

Universaalien aiheiden kirjailija

Universaalien aiheiden kirjailija

Menestyskirjailija Riikka Pulkkinen on yksi HeadRead-kirjallisuusfestivaalin suomalaisista vieraista.   Kansallisuuden käsite on akuutti aihe nyt, kun kansallismielisyys ja populismi jylläävät […]

22. toukokuun 2017