Tuoretta tietoa Virosta

Virolainen elokuva nousukiidossa


04. maaliskuun 2015

Virolainen elokuva nousukiidossa

Oscar-gaalan aattona Virossa pidettiin sormia ristissä mandariinien puolesta.

Virolais-georgialainen yhteistyöelokuva Mandariinit oli ehdolla parhaaksi vieraskieliseksi elokuvaksi.

Abhaasian sodasta kertovan Mandariinid-elokuvan kuvaa hyvin virolaisen pitkän elokuvan hidasta nousua 1990-luvun suosta, johon se joutui neuvostojärjestelmän romahdettua. Viime vuosina maassa on tehty useita kansainväliset mitat täyttäviä elokuvia.

Alan virkistyminen näkyy muussakin. Uusia kinosaleja on avattu, maakuntakeskusten teattereita digitalisoidaan ja Kino Kosmos muuttui Pohjoismaiden ensimmäiseksi IMAX-teatteriksi.

Tallinnan Pimeiden öiden elokuvajuhla PÖFF sai viime vuonna kansainvälisen tuottajaliiton FIAPF:n sertifikaatin ja nousi 15 merkittävimmän festivaalin joukkoon maailmassa.

”Virolaisella elokuvalla on mennyt hyvin jo sitä lähtien, kun Veiko Õunpuun Syystanssi (Sügisball) toi Venetsian elokuvafestivaalilta Horisontitsarjan voiton 2007”, arvioi PÖFF:in toiminnanjohtaja Tiina Lokk.

Lokkin mukaan menestystä ovat tuoneet lahjakkaat tekijät, yhä ammattimaisempi infrastruktuuri, tuotantojen kansainvälistyminen sekä oma filmikoulu.

”Ja tietysti myös PÖFF, joka pitää Viron maailmankartalla”, Lokk ei kaihda nostaa kissan häntää.

Samoja asioita listaa myös Viron elokuvainstituutin päätuottaja Piret Tibbo-Hudgins. ”Olemme varmaan päässeet eroon lastentaudeista. Nyt olemme pieni mutta täysin varteenotettava kumppani globaalissa filmimaailmassa.”

Virossa tuotetaan keskimäärin 6–8 pitkää elokuvaa vuodessa. Siksi katsojien odotukset ovat suuret ja jokaiselta elokuvalta vaaditaan täysosumaa.

”Katsojien stereotyyppiset kommentit kotimaisista elokuvista ovat olleet: hidas, masentava ja ahdistunut. Mielestäni meidän elokuvamme eivät enää aikoihin ole olleet sellaisia.””Virolaisissa elokuvissa näkee viistoa huumoria, rohkeaa historian ja viime aikoina myös herkkää rakkauden käsittelyä, usein omaperäistä ohjausta, hyvää kameratyötä ja uusien tekijöiden mahtavaa esiinmarssia”, analysoi Tibbo-Hudgins.

Elokuvissa on myös vaikeasti määriteltävää virolaisuutta, joka Tiina Lokkin mukaan tulee esiin tempossa, dialogissa, tarinan kertomisen tavassa ja varsinkin huumorissa.

Mandariinien pärjäämistä Golden Globe- ja Oscar-gaaloissa seurattiin Virossa kuin olympiakisoja. Pääosassa ollutta Lembit Ulfsakia haastateltiin viestimissä päivittäin.

Kansan kiinnostus lämmittää elokuvan asiantuntijoiden sydäntä. Sekä Lokk että Tibbo-Hudgins pitävät ehdokkuuksia ja festivaalivoittoja tärkeinä tunnustuksina virolaisille elokuvantekijöille ja merkkinä siitä, että tarinat koskettavat myös Viron ulkopuolella.

Sotaelokuvien buumi tulossa?

Viron itsenäisyyden lähestyvän satavuotisjuhlan (1918) kynnyksellä virolaisilla näyttää olevan tarve käsitellä historiaansa. Myös elokuvien julkisesta rahoituksesta päättävä Viron elokuvainstituutti satsaa juhlavuoteen Eesti Vabariik 100 -projektillaan.

Monet kriitikot ovat pitäneet Mart Helden debyyttiä Risttuules vuosikymmenen parhaana elokuvana. Vuoden 1941 kesäkuun kyydityksistä kertova mustavalkoinen elokuva hyödyntää dokumentaalisia aineksia ja tableau vivant -tekniikkaa.

Hyvän ensikritiikin on saanut myös Elmo Nügasen isänmaallinen sotadraama 1944, joka ilmestyi elokuvateattereihin Viron itsenäisyyspäivän kunniaksi helmikuussa.

Elokuvan verkkosivuilla ohjaaja perustelee, miksi suuria historiallisia elokuvia tarvitaan. ”Kukaan muu ei tekisi elokuvaa meidän historiastamme. Sen sisäisen kuilun, jonka vuosi 1944 virolaisten keskelle löi, tietävät virolaiset itse parhaiten. Saman vuoden miehistä yksi osa läksi puna-armeijaan, toinen saksalaisten puolelle, kolmannet metsään ja neljännet Suomeen.”

Menneisyyden ruodinta on kuitenkin ehkä vasta alussa. Viime vuosien virolaiselokuvat asettuvat melko laajaan skaalaan. Paikkansa jo lunastaneita ohjaajia ovat muun muassa Veiko Õunpuu ja Ilmar Raag.

Lue koko artikkeli verkkolehdestä www.balticguide.ee

Miekkailija ensi-illassa

Klaus härön uuden, vironkielisen elokuvan ensi-ilta on maaliskuussa. Miekkailija kertoo virolaisen urheilijan ja valmentaja endel Nelisen tarinan. Yhteistyöelokuva sijoittuu 1950-luvun haapsaluun.

TEKSTI  ARJA KORHONEN,KUVAT ALLFILM, PÖFF, VIRON ELOKUVAINSTITUUTTI

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Tarton taidemuseo porautuu virolaisen sarjakuvan hämärään olemukseen.   Sarjakuvanäyttely Hall tsoon on saanut paljon palstatilaa, ja avajaisissa tammikuun lopulla Tarton […]

16. helmikuun 2017

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Viron arkkitehtuurimuseossa pääsee remontin jälkeen jälleen tutustumaan virolaiseen ja kansainväliseen arkkitehtuuriin. Museossa on pysyvä näyttely, joka esittelee sata vuotta virolaista […]

14. helmikuun 2017

TSOJ TOP-5

TSOJ TOP-5

Tallinnan Suomalaiset Opiskelijat ry antaa vinkkejä vapaa-ajanviettopaikoista! TSOJ:n toiminnasta löytyy lisätietoja Facebookista.   1. Ravintola Vegan Restoran V Vegan Restoran […]

09. helmikuun 2017

Kartanon koululaisia ja hevosia

Kartanon koululaisia ja hevosia

Ruilan kylän sydän on kartano, jossa toimivat nykyään koulu ja hevostalli.   Tallinnan ja Haapsalun maantien varrella sijaitsee Ruilan kylä, […]

08. helmikuun 2017

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Nykyisen Viron pohjoisosa oli tuhat vuotta sitten osa merkittävää kauppatietä. Viikingit eivät liikkuneet alueella vihamiehinä, vaan kauppiaina. Merimuseon mielenkiintoisessa viikinkinäyttelyssä […]

08. helmikuun 2017

Seurakunnan toimintaa

Seurakunnan toimintaa

Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja palvelee Virossa asuvia suomalaisia. Sen jäsenistä on Suomen kansalaisia hieman […]

31. tammikuun 2017

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Mikä tekee Pärnusta lomakohteen vailla vertaa?   Onko se kilometrien pituinen hiekkaranta vai joka puolella levittäytyvät puistot ja lehmuskujat – […]

18. tammikuun 2017

Keräilijöiden aarteita näytillä

Keräilijöiden aarteita näytillä

The Baltic Guiden eläkkeelle siirtynyt päätoimittaja Mikko Savikko on kerännyt virolaisia keittokirjoja jo viisitoista vuotta. Intohimoisen keräilijän kokoelmissa on muun […]

17. tammikuun 2017