Tuoretta tietoa Virosta

Vastavirtaan


02. syyskuun 2015

Vastavirtaan

Viron nykytaiteen museo EKKM on kuin palanen vallattujen talojen Berliiniä.

 

Seinäkirjoituksia, hieman nukkavieru look ja kaksi valtaisaa päätä portin pielessä. Vaikka museon sijainti Linnahallin ja Vanhankaupungin välissä on loistava, moni saattaa huomaamattaan kävellä ohi. Kontrasti on suuri vieressä komeilevaan juuri remontoituun Kulttuurikattilaan, jonka vuokralaisena EKKM toimii.

Anders Härm, EKKM:n johtaja ja yksi neljästä perustajasta, ottaa rennon asennon auringonpaisteisella sisäpihalla. Pääosin satunnaisen rahoituksen varassa elävän organisaation hengissä pysyminen on ollut haasteellista, mutta kahdeksas vuosi todistaa ettei se ole mahdotonta.

”Myös virallinen taiteen kenttä on alakanttiin rahoitettua Virossa verrattuna vaikkapa teatteriin ja elokuvaan. Teatterit on remontoitu mutta taidelaitokset hajoavat.”

EKKM on talvikauden kiinni, sillä lämmitykseen ei riitä rahkeita. Tilojen ylläpitoon saadaan hieman tukea kulttuurirahastolta ja kulttuuriministeriöltä. Ympärivuotinen toiminta on suuri unelma.

Toisin kuin moni luulee, Kumu ei ole nykytaiteen museo. EKKM:n perustajat Anders Härm, Marco Laimre, Elin Kard ja Neeme Külm pitivät julkista nykytaiteen infrastruktuuria heikosti kehittyneenä ja päättivät täyttää aukon.

Vaihtoehtoinen taidetila on todistanut tarpeellisuutensa tuomalla esille mielenkiintoisia ja ajassa kiinni olevia ilmiöitä. ”Näin ammattimaista do it-instituutiota Virossa ei ole toista”, vakuuttaa Härm.

Härm puhuu EKKM:n filosofiasta. Vastajulkisuudesta, tarpeesta edustaa toisenlaista, kokeilevampaa instituutionaalisuutta. Suhtautumisesta taiteilijoihin.

Näyttelyjen rakentaminen liukuhihnapohjalla jättää taiteilijan usein oman onnensa nojaan. ”On tärkeää että taiteilijat ovat meihin tyytyväisiä, että koko tuotantoprosessi syntyy heidän ehdoillaan.”

Härmin mukaan EKKM ei ole ryhmä eikä myöskään yhden konseptin instituutio. Mukana on hyvin erilaisia taiteilijoita ja myös näyttelyt ovat olleet eri-ilmeisiä. Museo on aloittanut oman kokoelman keräämisen, tosin ilman budjettia.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

 

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Tarton taidemuseo porautuu virolaisen sarjakuvan hämärään olemukseen.   Sarjakuvanäyttely Hall tsoon on saanut paljon palstatilaa, ja avajaisissa tammikuun lopulla Tarton […]

16. helmikuun 2017

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Viron arkkitehtuurimuseossa pääsee remontin jälkeen jälleen tutustumaan virolaiseen ja kansainväliseen arkkitehtuuriin. Museossa on pysyvä näyttely, joka esittelee sata vuotta virolaista […]

14. helmikuun 2017

TSOJ TOP-5

TSOJ TOP-5

Tallinnan Suomalaiset Opiskelijat ry antaa vinkkejä vapaa-ajanviettopaikoista! TSOJ:n toiminnasta löytyy lisätietoja Facebookista.   1. Ravintola Vegan Restoran V Vegan Restoran […]

09. helmikuun 2017

Kartanon koululaisia ja hevosia

Kartanon koululaisia ja hevosia

Ruilan kylän sydän on kartano, jossa toimivat nykyään koulu ja hevostalli.   Tallinnan ja Haapsalun maantien varrella sijaitsee Ruilan kylä, […]

08. helmikuun 2017

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Nykyisen Viron pohjoisosa oli tuhat vuotta sitten osa merkittävää kauppatietä. Viikingit eivät liikkuneet alueella vihamiehinä, vaan kauppiaina. Merimuseon mielenkiintoisessa viikinkinäyttelyssä […]

08. helmikuun 2017

Seurakunnan toimintaa

Seurakunnan toimintaa

Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja palvelee Virossa asuvia suomalaisia. Sen jäsenistä on Suomen kansalaisia hieman […]

31. tammikuun 2017

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Mikä tekee Pärnusta lomakohteen vailla vertaa?   Onko se kilometrien pituinen hiekkaranta vai joka puolella levittäytyvät puistot ja lehmuskujat – […]

18. tammikuun 2017

Keräilijöiden aarteita näytillä

Keräilijöiden aarteita näytillä

The Baltic Guiden eläkkeelle siirtynyt päätoimittaja Mikko Savikko on kerännyt virolaisia keittokirjoja jo viisitoista vuotta. Intohimoisen keräilijän kokoelmissa on muun […]

17. tammikuun 2017