Vallankäyttäjät
Suomessa puuhattiin kovalla tohinalla yhteiskuntasopimusta, minkä piti ratkaista Suomen talousongelmat kilpailukykyä parantamalla. Yhteiskuntasopimusta värkättiin perinteisellä kolmikannalla, missä hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa yritti sopia, miten Suomessa eletään seuraavina vuosina. Suomessa ainakin ammattiyhdistysliike itse uskoo, että sillä on valtakirja edustaa Suomen työtä tekevä ihmisiä. Ja vastapuolta edustavat työnantajaliitot. Valtiovallan tehtäväksi on jäänyt kirjata lakeihin, mitä liitot ovat päättäneet. Tämä käsikirjoitus toimi vielä edellisen hallituksen aikana. Virossa työtä tekeviä kansalaisia edustaa paikallinen eduskunta ja päätöksiä tekee eduskunnan valitsema maan hallitus. Hallitus käyttää sitä valtaa, minkä äänestäjät ovat sille antaneet.
Virossa on työmarkkinajärjestöjä, mutta käytännössä niillä ei ole vaikutusvaltaa yhteiskunnan tapahtumiin. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärä on vähäinen ja ainakin vanhempi polvi vielä muistaa ajat, jolloin ammattiyhdistysliike oli kommunistisen puolueen jatke Neuvostoliitossa. Sen ajan muistot eivät erityisesti motivoi liittymään ammattiyhdistyksiin.
Vaikka Virossa ei ole yhteiskunnallisesti merkittävää ammattiyhdistystä, niin Virossa työtä koskevat lait ovat pääsääntöisesti samanlaisia kuin Suomessa. Työaikoja, lomia tai työturvallisuutta koskevat kohdat eivät juuri poikkea Suomen vastaavista eli työelämä ei ole mikään villilänsi Suomesta katsottuna. Verotus perustuu tasaveroon, jolloin kaikkia tuloja suuruudesta riippumatta verotetaan 20 prosenttia. Ainoa poikkeus on, että palkan ensimmäisistä euroista ei makseta veroja lainkaan, jolloin käytännössä kaikki maksavat hiukan vähemmän kuin 20 prosenttia. Pääomaverotus on myös sama eli 20 prosenttia. Helppoa ja yksinkertaista, ihmiset tietävät etukäteen, minkä osan verokarhu tulee tuloista ottamaan.
Vuonna 2008 Viro muun maailman mukana ajautui taloudelliseen laskusuhdanteeseen ja oli vaara, että monet yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa tilausten ja työn vähentyessä. Tällöin Viron hallitus teki meille suomalaisille yllättävän päätöksen eli heikensi työntekijöiden irtisanomissuojaa. Viron hallitus ymmärsi, että vaikka huoli työpaikoista oli suuri, niin tärkeintä oli pitää huoli yrityksistä. Yrityksille piti antaa mahdolisuus vähentää nopeasti kulunsa laskeneen kysynnän tasolle. Tällä ratkaisulla Viron hallitus pelasti tuhansia yrityksiä vararikolta. Suhdanteiden kääntyessä yritykset olivat edelleen elossa ja alkoivat ottaa ihmisiä takaisin töihin. Viron hallitus käytti sille kansan antamaa valtaa ja teki vaikeita päätöksiä silloin kun niitä tarvittiin.
Silloiset Viron hallituksen päätökset mahdollistivat myös palkkojen alentamisen lyhyellä aikavälillä. Näin osa niistä ihmisistä, jotka muutoin olisi irtisanottu, saivat pitää työpaikkansa, tosin pienemmällä palkalla. Suurin osa ihmisistä valitsi tämän vaihtoehdon, koska se oli kahdesta huonosta vaihtoehdosta se parempi. Suomalainen tapa on pitää viimeiseen asti kiinni saavutetuista eduista ja sitten mennään kaikki yhdessä konkurssiin. Valtio voi toki siirtää ongelmia tulevaisuuteen ottamalla lisää lainaa, mutta Kreikka on näyttänyt, että tämäkään tie ei voi jatkua loputtomiin. Vallankäyttöön liittyy vastuu ja vaikeat päätökset pitää tehdä ajallaan, vaikka se tekisi kipeää.
PENTIN BLOGI: WWW.VIROSTA.FI
Lue lisää samasta aiheesta