Tuoretta tietoa Virosta

Titanicin matkassa


08. tammikuun 2014

Titanicin matkassa

Tallinnan merimuseon Titanic-näyttely vie vierailijat suuren tragedian äärelle.

TITANIC: tarina, löydöt, legendat-näyttelyn esineistö koostuu meren pohjasta nostetuista alkuperäisesineistä sekä aluksen tiloja aidossa mittakaavassa esittelevistä malleista. Tietoa on tarjolla monesta tuutista ja paljon. Laivan mittojen ja teknisten tietojen ohessa selviää muun muassa matkustajatiedot. Kohtalokkaalla matkalla oli mukana 63 suomalaista, joista pelastui 20.

Kaikkiaan laivalla oli matkustajia 1 316 ja miehistön jäseniä 885 sekä kahdeksan orkesterin soittajaa. Onnettomuudesta selvisi hengissä kaikkiaan vain reilut 30 prosenttia laivalla olleista eli 706 henkeä.

Titanicin uppoamisesta on tehty kirjoja, elokuvia ja kerrottu tarinoita varmasti enemmän kuin kuin mistään muusta vastaavasta tapahtumasta. Näyttelyssä keskitytään kuitenkin faktoihin, jotka ovat riittävän kiinnostavia ilman salaliittoteorioitakin. Tragedian mittasuhteet vetävät hiljaiseksi vielä yli sata vuotta tapahtuman jälkeenkin.

Näyttelyssä matka alkaa taustoittamalla ajankuvaa, jossa näkyi tekniikan kehityksen luomaa innostusta. Siinä innossa suunniteltiin kilvan entistä suurempia ja nopeampia kulkupelejä. Titanicista puhui silloin koko maailma. Jättimäinen luksuslaiva symboloi ihmisen rajattomia mahdollisuuksia.

Lähdön tunnelmasta siirrytään laivan hyttikäytävää pitkin sisätiloihin – ensimmäisen luokan loistokkuuteen ja kolmosluokan vähemmän mukaviin tiloihin. Samalla esitellään matkustajia, jotka olivat päässeet elämänsä matkalle. Matka katkesi kuitenkin keskiyöllä törmäykseen jäävuoren kanssa, minkä jälkeen vaajaan kolmen tunnin kuluttua mahtilaiva makasi neljän kilometrin syvyydessä Atlantin pohjassa. Ja saikin maata rauhassa vuoteen 1985 saakka, jolloin vasta hylky löydettiin. Näyttelyssä kohtalokkaan yön tapahtumiin kuljetaan upean pääportaikon ohi.

Osansa näyttelyssä saa myös hylyn etsiminen ja tutkiminen. Esineistöstä tekeekin erityisen kiinnostavan se, että kaikki on nostettu syvyyksistä haasteellisissa olosuhteissa. Lopuksi voi vielä omasta ”matkalipustaan” löytyvän nimen ja matkustusluokan perusteella tarkistaa taululta kuinka olisi käynyt, jos olisit oikeasti kyseisellä lipulla matkaan lähtenyt.

Kaikkiaan näyttely tekee oikealla tavalla kunniaa 101 vuotta meren pohjassa maanneelle laivalle ja sen mukana hukkuneille. Valitettavasti näyttely on tekstitetty vain englanniksi, venäjäksi ja viroksi.

Näyttelyn jälkeen voi museon kahvila Marussa nauttia Titanic-menulta aterian ensimmäisen luokan hengessä. Tarjolla on parsasalaattia, kanaa tai lammasta sekä jälkikariksi Waldorf-puddingia. Samoja ruokia tarjottiin laivan parhaassa ravintolassa viimeisellä illallisella.

Mistä löytää?

Titanic-näyttely 15.11.2013–31.3.2014, Lentosataman museo + Titanic-näyttely 14/7 euroa.

Lennusadam (Lentosatama), Vesilennuki tänav 6, Tallinna. Avoinna: ti–su, klo 11–19.

Katso kartalta

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Viron arkkitehtuurimuseossa pääsee remontin jälkeen jälleen tutustumaan virolaiseen ja kansainväliseen arkkitehtuuriin. Museossa on pysyvä näyttely, joka esittelee sata vuotta virolaista […]

14. helmikuun 2017

Häivytetty historia

Häivytetty historia

Neuvostovuosina yritettiin saada ihmiset unohtamaan, että joskus oli ollut toisenlainen Viro. Ihmisten muisti oli kuitenkin vahvempi kuin propagandakoneisto ja yritys […]

09. helmikuun 2017

TSOJ TOP-5

TSOJ TOP-5

Tallinnan Suomalaiset Opiskelijat ry antaa vinkkejä vapaa-ajanviettopaikoista! TSOJ:n toiminnasta löytyy lisätietoja Facebookista.   1. Ravintola Vegan Restoran V Vegan Restoran […]

09. helmikuun 2017

Kartanon koululaisia ja hevosia

Kartanon koululaisia ja hevosia

Ruilan kylän sydän on kartano, jossa toimivat nykyään koulu ja hevostalli.   Tallinnan ja Haapsalun maantien varrella sijaitsee Ruilan kylä, […]

08. helmikuun 2017

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Nykyisen Viron pohjoisosa oli tuhat vuotta sitten osa merkittävää kauppatietä. Viikingit eivät liikkuneet alueella vihamiehinä, vaan kauppiaina. Merimuseon mielenkiintoisessa viikinkinäyttelyssä […]

08. helmikuun 2017

Keräilijöiden aarteita näytillä

Keräilijöiden aarteita näytillä

The Baltic Guiden eläkkeelle siirtynyt päätoimittaja Mikko Savikko on kerännyt virolaisia keittokirjoja jo viisitoista vuotta. Intohimoisen keräilijän kokoelmissa on muun […]

17. tammikuun 2017

Emajoen Ateena on raikas yhdistelmä vanhaa ja uutta

Emajoen Ateena on raikas yhdistelmä vanhaa ja uutta

Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto ei ole pääkaupunki, mutta omanarvontuntoinen yliopistokaupunki pitää itseään maan henkisenä keskuksena. Perusteita sille riittää. Vireä […]

17. tammikuun 2017

Linnahallista konferenssikeskus

Linnahallista konferenssikeskus

Tallinnan sataman naapurissa vuosia tyhjillään seisonut Linnahall aiotaan remontoida perusteellisesti. Kolossaaliseen rakennukseen on tarkoitus tehdä kansainvälinen matkailu- ja konferenssikeskus. Tallinnan […]

16. tammikuun 2017