Tuoretta tietoa Virosta

Suurlähettilään Tallinnalla on onnelliset tähdet


21. tammikuun 2015

Suurlähettilään Tallinnalla on onnelliset tähdet

The Baltic Guide tapasi Suomen uuden suurlähettilään Kirsti Narisen joulukuun alussa. Suurlähettiläs ja koko lähetystö valmistautuivat samana iltana järjestettyyn itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon.

 

Olette työskennellyt Tallinnassa aikaisemminkin. Miten kaupunki ja maa ovat muuttuneet 16 vuoden aikana?

”Tallinnan silhuetti on muuttunut. Kansallismaisema on erilainen. Muutos ulottuu kaduista kauppakeskuksiin. Pilvenpiirtäjiä on tullut ja samalla vanhatkin rakennukset on korjattu.

Se kertoo lisääntyneestä hyvinvoinnista. En vielä ole ehtinyt käymään kaikkialla, mutta sama muutos näkyi myös Tartossa.

Kuudentoista vuoden aikana on tullut EU- ja Nato-jäsenyydet, euro ja Schengen. Vuonna 1998 se kaikki oli vain unta. Vauhti on ollut hurjaa.

Nyt maassa tuntuisi olevan hieman sellainen olo, että mitäs sitten…”

Ovatko kaikki asiat kohdallaan?

”Vaikka vakautuneen yhteiskunnan merkkejä on olemassa, hyvinvointi-yhteiskunta ei tavoita vielä kaikkia. Toivoisin, että hyvinvointi laajenisi joka puolelle niin tasaarvoon kuin talouteenkin. Se loisi yhteiskuntaan vakautta. Arvelisin tämän olevan myös virolaisten tavoite.

Arvojen pohtiminen on tärkeää kaikissa yhteiskunnissa, Suomessakin. Yksilön, perheen ja työn tasapainon merkitystä ei saa unohtaa.”

Suomen ja Viron yhteistyöstä puhuttaessa Talsinki-käsite nousee usein esiin.

Missä kulkevat Talsingin ulkorajat?

”Talsinki on mielestäni käsite, ei maantiedettä. Jokaisella yksilöllä ja perheellä on oma Talsinkinsa, jonka ulkorajat voivat olla hyvinkin kaukana pääkaupungeista.

Talsinki on ajatus siitä, että voit asua kahdessa maassa ja molemmissa on hyvä ja turvallinen olla. Talsinki tarkoittaa myös yhtä talousaluetta, täynnä yhteisiä kehitysmahdollisuuksia.

Perheissä etenkin lapsille sillä on iso merkitys. Vain työn takia maan vaihtaminen on helppoa, mutta vaikutus perheen elämänpiiriin on toinen. Tässäkin yksilölliset erot ovat suuret.

Schengenillä on ollut valtava merkitys. Liikkuminen maasta toiseen on helppoa. Ja jos tunneli tulee, niin liikumme Suomenlahden ali alle tunnissa.”

Tuleeko Suomenlahden tunneli?

Ei se mitenkään mahdotonta ole. Siihen pitää vain olla riittävän vankka taloudellinen perusta. Sitä on Rail Baltic, jonka kautta tavarat ja ihmiset kulkisivat aina Varsovaan ja Berliiniin asti. Lentoliikenteen ympäristövaikutukset verrattuna junaliikenteeseen ja Murmanskin sekä Jäämeren liikennekin pitää huomioida.”

Miten hyvät suhteet maidemme välillä on?

”Suhteemme ovat hyvät. Tarvitsemme toisiamme ja hyödymme toisistamme. Arki on hyvä mittari, siitä kertovat miljoonat laivamatkat. Aina tulee pikkuongelmia ja kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä. Hyvä esimerkki on kaasuputkipäätös, joka lopuksi meni sujuvasti.

Toisaalta meillä on illuusio, että tunnemme toisemme. Kaikki suhteet vaativat työtä ja sen jatkuvaa tiedostamista. Luulemme aluksi ymmärtävämme toistemme kieltä, mutta vähän aikaa opiskeltuamme huomaamme, että opiskelua pitää jatkaa, jotta voimme ymmärtää. Toisen maan historian tunteminen on myös tärkeää.

Naapuriin pitää tutustua ihan oikeasti, pitää kehittää naapurin ’lukutaito’.Silloinvoiymmärtääja olla myös perustellusti eri mieltä, ilman suuria tunteita.”

Miltä Viro ja Suomi näyttävät hieman kauempaa katsottuna?

”Ensinnäkin Viro alkaa olla tunnettu yhä paremmin. EU-rakenteet tukevat yhteistyötä ja yhdessä tekemistä.

Pienenä esimerkkinä on se, että Viro oli Lontoossa mukana Pohjoismaiden joulutorilla. Maa siirtyykin vähitellen kohti pohjoismaisuutta ja kaukaa katsottuna olemmekin yhtä aluetta. Pohjoismaiden ja Baltian yhteistyörakenne NB8 on mainio askel kohti Itämeren alueen yhteisten arvojen ja tavoitteiden tunnetuksi tekemistä, mutta myös keskinäisen yhteistyön edistämistä.

On tärkeää, että yhdistämme vahvuuksiamme. Virossa on enemmän rohkeutta ja ketteryyttä. Esimerkiksi Aasian markkinat ovat pohjattomat, sinne meidän pitäisi mennä yhdessä yhteisillä tuotteilla.

Virolaiset ovat Suomessa hyvässä maineessa. Otamme työperäisen maahanmuuttajan mieluusti vastaan Virosta ja virolaiset hakeutuvat mielellään Suomeen. En usko, että ihan jokainen tulee vain työpaikan tai rahan vuoksi.”

Miten nainen suurlähettiläänä on otettu vastaan Virossa?

”Olen tosiaan ensimmäinen nainen Suomen suurlähettiläänä Virossa. Minulla on täällä kaksi naiskollegaa, Itävallasta ja Georgiasta. Viro on yllättävän arvokonservatiivinen maa. Ehkä jossain tilanteissa on sukupuolella ollut vaikutusta, mutta minulle on suureksi avuksi viron kielen taitoni. Se määrittelee keskustelukumppanin paremmin kuin mikään muu ominaisuus.

On naisten oma tehtävä ottaa oikeutettu paikkansa yhteiskunnassa, aina sitä ei ansaittunakaan tarjota. Esimiehinä toimivia naisia pitää rohkaista ja antaa heille vertaistukea. Tasa-arvo ei ole itseisarvoinen tavoite vaan työkalu, jolla yhteiskunnan kehitys, myös taloudellinen, turvataan. Koulutuksella, kotikasvatuksella ja päiväkodeilla on erittäin merkittävä rooli maan tulevaisuuden kehittämisessä. Millaiset roolieväät tytöille ja pojille tarjotaan, on kaiken ydin.”

Kuusitoista vuotta sitten maailma oli toisenlainen.

Millainen Viro on vuonna 2030?

”Vaikea sanoa, mutta rohkenisinko ennustaa näin: Viron talouden vakaus on lisääntynyt tasaisesti. Suomenlahden tunnelihanke on pitkällä. Viro on edennyt kohti Pohjoismaita. Aluepolitiikka ja työvoiman riittävyys ovat suuria ongelmia.”

Mitä Tallinna merkitsee Teille henkilökohtaisesti?

”Paljon. Ehkä tällä taivaalla on ollut onnellisia tähtiä? Vuodet 1993–1998 olivat ammatillisesti erinomaista koulutusaikaa kaikille suurlähetystössä työskennelleille suomalaisille.

Tapasin suurlähetystön peruskorjaustyömaan päätöstilaisuudessa syksyllä 1996 Ossin ja elämän perussisältö muuttui. Uranaisesta tuli aviopuoliso ja kahden lapsen äiti. Tällä talolla ja kaupungilla on hyvin keskeinen ja pysyvä osa elämässäni.”

Mitä Toompealla ”sovittiinkaan” pääsiäisenä 1996?

■ Suurlähettiläs Kirsti Narinen kertoo, miten suurlähetystön rakennustyömaalla tuolloinen poliittisen osaston linjanjohtaja Aleksi Härkönen kysyi häneltä:

”Mitä mieltä olisit, jos minä tulisin tänne suurlähettilääksi ja sinä tulisit minun jälkeeni?”

■ Härkönen oli Suomen suurlähettiläänä Tallinnassa 2010–2014 ja luovutti tehtävät Nariselle.

Kirsti Narinen CV

■ s. 13.11.1960 Lappajärvellä

■ Suomen Viron suurlähettiläsv vuodesta 2014

■ naimisissa, kaksi lasta

■ työskennellyt ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1984 alkaen

■ toimi 1993–1998 Tallinnassa lähetystöneuvoksena

■ oikeustieteen kandidaatti

■ kielitaito: erinomainen viro, englanti, ruotsi ja venäjä, saksa, espanja ja slovenia tyydyttävä, ranskan perusteet

■ harrastuksena muun muassa kuorolaulu

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Suomalainen Virossa

Suomalainen Virossa

Pinja Ruokonen muutti Tallinnaan vuonna 2013 opiskellakseen musiikinopettajaksi Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa. Kandidaatin opinnot loppuivat viime keväänä, mutta Ruokonen päätti […]

21. marraskuun 2016

Turisti rysässä

Turisti rysässä

The Baltic Guide törmäsi pälkä-neläisiin  Johannaan ja Eveliinaan lokakuun toisena viikonloppuna Tallinn International Horse Show:ssa. Tytöt eivät olleet ainoita suomalaisia […]

10. marraskuun 2016

Taiteen monitoiminainen

Taiteen monitoiminainen

Siiri Sisask on uransa aikana ehtinyt olla monessa mukana.   Raplassa asuva taiteilija on vuosien saatossa nähty muun muassa Ruja-yhtyeen […]

09. marraskuun 2016

”Tervetuloa Viroon!” – palvelualan ammattilainen lähikuvassa

”Tervetuloa Viroon!” – palvelualan ammattilainen lähikuvassa

Juttusarjassa haastattelemme ihmisiä, jotka kohtaavat työssään paljon matkailijoita.   Anu Juurik työskentelee Sokos Hotelli Virun konferenssikeskuksessa. Kuinka kauan olet työskennellyt […]

04. marraskuun 2016

Turisti rysässä

Turisti rysässä

Sirpa ja Jari olivat saapuneet viettämään myöhäistä kesälomaa Tallinnaan Saimaan kauneimmasta kunnasta Puumalasta. The Baltic Guide yhytti heidät Vanhastakaupungista reissun […]

26. lokakuun 2016

Kriss Soonik-Käärmann – Tallinn Fashion Weekin suola ja pippuri

Kriss Soonik-Käärmann – Tallinn Fashion Weekin suola ja pippuri

Kriss Soonik-Käärmann on mainio esimerkki menestyvästä virolaisesta yrittäjästä. Hänen suunnittelemistaan alusasuista on tullut kansainvälinen ilmiö. Niiden taustalla on ajatus alusasuista […]

14. lokakuun 2016

”Tervetuloa Viroon!” – palvelualan ammattilainen lähikuvassa

”Tervetuloa Viroon!” – palvelualan ammattilainen lähikuvassa

Juttusarjassa haastattelemme ihmisiä, jotka kohtaavat työssään paljon matkailijoita.   Kadri Vilen avasi Telliskiven A3-talossa sijaitsevan Vintage Chick -putiikin 3,5 vuotta […]

10. lokakuun 2016

Suomalainen Virossa

Suomalainen Virossa

Helsingistä kotoisin oleva erään vakuutusyhtiön entinen koulutuspäällikkö Ritva Uusitalo osti miehensä kanssa Pärnusta kakkosasunnon seitsemän vuotta sitten. Viisi vuotta sitten […]

04. lokakuun 2016