Tuoretta tietoa Virosta

Suomi-lasi kohtaa Viro-lasin


14. tammikuun 2015

Suomi-lasi kohtaa Viro-lasin

Eikä kilahdus kuulu baarista vaan museosta.

 

Lasilla on uskomaton kyky korostaa värejä ja piristää harmaan talvitaivaan alla. Siispä Viron käyttötaide- ja designmuseoon (Eesti Tarbekunsti- ja disainimuuseum), joka esittelee suomalaista lasitaidetta vuosilta 2005–2010 sekä retrospektiivin tunnetun virolaisen klassikon Silvia Raudveen tuotantoa.

Näyttelyt muodostavat vuoropuhelua käyvän kokonaisuuden. Erityisesti Raudveen 1960–70 -lukujen lasitaide komppaa mielenkiintoisella tavalla suomalaista nykylasia.

Suomen lasimuseon kansainväliselle kiertonäyttelylle Tallinna on toiseksi viimeinen pysäkki. Vitriineissä on kaikkiaan yli 300 näyttelyesinettä yhteensä 63 taiteilijalta.

Mukana on vanhoja staroja kuten Björn Weckström ja Oiva Toikka, jonka lasilintujen perinnettä jatkaa uuden polven tähti Anu Penttinen. On muotoilun yleismiehiä (Ristomatti Ratia ja Harri Koskinen), kierrätetyn lasin taitajia (Jan Torstensson ja Tuulikki Tähtivaara), valaisinsuunnittelijoita (Kirsti Taiviola ja Juri Tuomas Karinen).

Esillä on muutamia teolliseen tuotantoon päätyneitä sarjoja, mutta designlasi dominoi kokonaisuutta. Hienostuneita koristeesineitä voi mielessään sijoitella oman piironkinsa päälle, ja toisaalta nauttia riehakkaasta käsitetaiteellisesta hassuttelusta.

Konseptuaalista lähtökohtaa edustaa lasinen kypärä, jota voisi sovitella melkein yhtä hauraan kallonsa suojaksi. Aivoja tutkivat myös Joonas Laakson ja Hans-Christian Bergin työt.

Tehtaasta studioon

Kiertonäyttely perustuu Suomen lasi elää 6 -näyttelyyn. Suomen lasimuseo aloitti lasitaiteessa tapahtuvan dokumentoinnin näyttelyin jo 1980-luvulla. Historiallisesti oikeaan aikaan, sillä suomalainen lasitaide on käynyt läpi melkoisen myllerryksen viimeisen neljännesvuosisadan aikana.

Kuudesta kuuluisasta lasitehtaasta jäljelle ovat jääneet Iittala ja Nuutajärvi, molemmat toimivat Iittalan brändin alla. Iittalankin tuotanto on siirtynyt suurelta osin muihin maihin, ja tuotemerkki käyttää ulkomaisia suunnittelijoita.Näyttely osoittaa kuitenkin, että lasitaide on Suomessa yhä voimissaan, vaikka lasitaiteilijoille murros on ollut haastava. Muotoilijat ovat perustaneet omia studioita ja yhdistyksiä, kuten Nuutajärvellä toimivan Lasikomppanian.

Osa tekijöistä on etsiytynyt töihin suuriin ulkomaisiin lasitehtaisiin. Näyttelyn taiteilijoista Anu Penttinen, Markku Salo ja Mikko Laakkonen ovat suunnitelleet turkkilaiselle Pasabachelle. 7 000 työntekijän yritys on maailman suurimpia lasinvalmistajia.

Kansainvälistymisestä on ollut hyötyä, suomalaiset muotoilijat ovat oppineet uudenlaisia teknologioita ja saaneet vaikutteita muiden maiden perinteistä. Suomalainen lasitaide ei ole enää ehkä niin yhdestä muotista valettua kuin muutama vuosikymmen sitten.

Neuvostokauden klassikko

Vuonna 1927 syntynyt Silvia Raudvee työskenteli tuotteliaimman kautensa 1961–74 valkovenäläisessä Nemanin tehtaassa, sillä Virosta ei löytynyt vastavalmistuneelle lasitaiteilijalle paikkaa.

”Neman tarjosi lähes rajattomat mahdollisuudet kokeiluihin. Puolet työajasta Raudvee suunnitteli tuotteita tehtaalle, toisen puolen hän sai käyttää omiin projekteihinsa”, kertoo museonjohtaja Kai Lobjakas.

Geometriset ja värikkäät lasiesineet tuovat väistämättä mieleen suomalaisen 1970-luvun käyttölasin. Lobjakan mukaan skandinaavinen selkeälinjaisuus myi tuolloin hyvin myös Neuvostoliitossa.

Raudvee ei kuitenkaan jämähtänyt yhteen tyyliin. Viroon palattuaan taiteilija käytti materiaalina väritöntä kristallia, jota hän koristeli hennonherkällä timanttigraveerauksella. Kolmas suunta oli edellisille yhtä vastakohtainen, Raudvee pelleili ironisilla lasinaamoilla.

Kai Lobjakas harmittelee, että neuvostokaudella museot säilyttivät vain näyttelyitä varten luotua uniikkiesineistöä. Silvia Raudveen teollisuudelle suunnittelemasta käyttölasista ei ole tallella yhtään esimerkkiä. ”Sitä voi pitää tyypillisenä kohtalona. Käyttötaide- ja designmuseo on yrittänyt viimeiset 15 vuotta paikata puutetta etsien neuvostoajan teollista muotoilua ja arjen esineitä.”

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Rautaesiripun takana – kokemuksellista lähihistoriaa

Rautaesiripun takana – kokemuksellista lähihistoriaa

Kirja Rautaesiripun takana kertoo Suomen itärajan tuntumassa syntyneen suomalaisen miehen elämästä Neuvostoliitossa.   Olavi Lempinen on kirjoittanut Veikko Piiparisesta haastatteluihin ja […]

17. marraskuun 2016

Alikäytettyjen mahdollisuuksien kaupunki

Alikäytettyjen mahdollisuuksien kaupunki

Linnoitus on Narvan suosituin matkailukohde, mutta ykkösnähtävyys häämöttää joen toisella puolella.   ”Onko tuo tosiaan Venäjän puolta”, suomalainen perhe ällistelee […]

17. marraskuun 2016

Jazzia kaamoslääkkeeksi

Jazzia kaamoslääkkeeksi

Joulujazz-festivaali piristää loppusyksyä laadukkaalla musiikilla.   Festivaalin pääesiintyjäksi saapuu tällä kertaa lauluyhtye Take 6, joka tarjoilee hyvää meininkiä 4.12. Nordean […]

16. marraskuun 2016

Martin Markkinat 2016 esiintyjiä

Martin Markkinat 2016 esiintyjiä

Konterbantin haitaristit Asso Int ja Martin Müller osaavat miellyttää tanssimusiikilla. Bassoa kokoonpanossa soittaa Meelis Int. Laulut kertovat merestä, rakkaudesta, nuoruudesta […]

11. marraskuun 2016

Kymmeniä taiteilijoita, satoja tuotteita, tuhansia vuode- ja laivapaikkoja

Kymmeniä taiteilijoita, satoja tuotteita, tuhansia vuode- ja laivapaikkoja

Viron koko kirjo on esillä tänäkin vuonna Kaapelitehtaalla.   Kolme hallia on tulvillaan tietoa, kulttuuria, käsitöitä, matkakohteita ja herkkuja. Merikaapelitehtaan […]

11. marraskuun 2016

Martin markkinat 2016 ohjelma

Martin markkinat 2016 ohjelma

Kaapelitehdas,Tallberginkatu 1, Helsinki 19.–20.11. Lauantaina klo 10–18, sunnuntaina 10–17 Kulttuurikahvila Koidula Kaapelitehdas, Puristamo Juontaja: Tapio Mäkeläinen Tulkki: Petteri Aarnos   […]

10. marraskuun 2016

Viro alkaa Virumaalta!

Viro alkaa Virumaalta!

Hyvä suomalainen ystävämme. Minulla oli ilo lähettää Sinulle terveiset Rakveren seudulta Virumaalta. Se on kauniin Viron varmasti jännittävimpiä ja moni-ilmeisimpiä […]

10. marraskuun 2016

Taiteen monitoiminainen

Taiteen monitoiminainen

Siiri Sisask on uransa aikana ehtinyt olla monessa mukana.   Raplassa asuva taiteilija on vuosien saatossa nähty muun muassa Ruja-yhtyeen […]

09. marraskuun 2016