Tuoretta tietoa Virosta

Salasanana vesiputous


30. syyskuun 2015

Salasanana vesiputous

Keila-Joa sijaitsee 26 kilometriä Tallinnasta, Paldiskiin menevän tien puolivälissä. Sinne on reilun puolen tunnin ajomatka Tallinnasta.

Keila-Joalla sijainneesta vesimyllystä ja alueen kauniista luonnosta löytyy merkintöjä jo 1500-luvulta. Aikanaan myös Schloss Fall -nimellä kutsutulla Keila-Joan kartanolla on ollut värikäs historia. Kartanon vuosisatoja vanha puisto sijaitsee paikassa, jossa Keilajoki murtautuu koskina mereen. Joki on kovertanut kalkkikivitörmään 15 metriä syvän kanjonin kaltaisen uoman. Viron putouksista kolmanneksi suurin Keilan vesiputous on 6 metriä korkea ja kymmeniä metrejä leveä. Putouksessa on kunnostettu vesivoimalaitos.

Joen rannalla sijaitsee Keila-Joan kartano. Uusgoottilainen kartano on valmistunut vuonna 1833. Sen suunnitteli Hans von Stackenschneider kenraali Alexander von Benckendorffille. Keila-Joan kartanossa on käynyt lukemattomia korkeaarvoisia vieraita. Päärakennuksen avajaisiin osallistui itse keisari Nikolai I. Legendan mukaan juuri silloin Aleksei Lvov esitti Venäjän keisarikunnan Jumala, suojele tsaaria-hymnin Nikolai I:lle ensimmäisen kerran. Hymnin säveltäjä Lvov suunnitteli myös Keila-Joan puiston sillan.

1940-luvun alkupuolella Keila-Joan kartanossa oli saksalaisten Abwehrin vakoilukoulu Camp numero 2. Se toimi tiedustelupalvelu Revalin (Abwehrnebenstelle Reval) alaisuudessa. Neuvostoliiton aikana kartanossa sijaitsi puna-armeijan sotilasyksikkö.

Vuosia sitten Keila-Joan kartanon osti tallinnalainen liikemies Andrei Dvorjaninov, jonka sukunimi tarkoittaa sattumalta”aatelista”.Nytkartanossaonmuseo. Museona toimivat kartanon kellari ja osa ensimmäisestä kerroksesta, yläkerta on sisustettu sviiteiksi. Lisäksi kartanossa on alettu järjestää konsertteja ja taidenäyttelyjä.

Kartanon puistossa on mukavia kävelypolkuja, ja riippusiltaa pitkin pääsee joen toiselle puolelle. Jännittävää maastoa voi tutkia kolmen kilometrin pituisella luontopolulla. Keilajoen alajuoksu putoukseen asti on tärkeä lohen ja taimenen kutupaikka.

 

TEKSTI NATALJA BORISSOVA, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Kalevipoeg

Kalevipoeg

Virolaisten kansalliseepos on Kalevipoeg, Kalevin poika. Tarinaltaan se on hyvin erilainen kuin Kalevala, sillä se kertoo yhden muinaissankarin elämästä.   […]

17. huhtikuun 2017

Ulkomuseon pääsiäinen

Ulkomuseon pääsiäinen

Munapyhä, ylösnousemuspyhä, kevätpyhä, keinupyhä – pääsiäisellä on Virossa monta nimeä. Virolaisen pääsiäisen vieton perinteisiin voi tutustua 16.4. Viron ulkomuseossa Tallinnassa. […]

12. huhtikuun 2017

Lentosatama uudisti tilojaan

Lentosatama uudisti tilojaan

Juuri avattu näyttely esittelee meripelastusta.   Tallinnan Meri- ja ilmailumuseossa Lennusadamassa, Lentosatamassa, kannattaa taas vierailla, vaikka paikka olisi jo entuudestaan […]

12. huhtikuun 2017

Maaseutua idyllistä arkeen

Maaseutua idyllistä arkeen

Tallinnan Taidehalli yhdisti taiteilijaliiton kevätkatselmuksen ja Maalehden juhlanäyttelyn.   Kuraattori Mari Kartau aloittelee kello kahden opaskierrosta Tallinnan Taidehallissa, jonne Elämää […]

10. huhtikuun 2017

Ikkuna länteen

Ikkuna länteen

Neuvosto-Eesti oli ainoa neuvostotasavalta, jossa pystyttiin katsomaan ulkomaan televisio-ohjelmia. Suomen televisiota katsottiin enemmän kuin omia ohjelmia.   Sinä iltana Tallinnan […]

16. maaliskuun 2017

Elävästi entisajoista

Elävästi entisajoista

Kouluaikojen muistot esihistoriasta nukuttavat: fossiilia muistuttava opettaja puhuu käsittämättömiä puolen miljardin vuoden takaisista asioista. Viron luonnontieteellinen museo Tallinnassa korjaa tilannetta reippaalla […]

06. maaliskuun 2017

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Viron arkkitehtuurimuseossa pääsee remontin jälkeen jälleen tutustumaan virolaiseen ja kansainväliseen arkkitehtuuriin. Museossa on pysyvä näyttely, joka esittelee sata vuotta virolaista […]

14. helmikuun 2017

Häivytetty historia

Häivytetty historia

Neuvostovuosina yritettiin saada ihmiset unohtamaan, että joskus oli ollut toisenlainen Viro. Ihmisten muisti oli kuitenkin vahvempi kuin propagandakoneisto ja yritys […]

09. helmikuun 2017