Tuoretta tietoa Virosta

Salasanana vesiputous


30. syyskuun 2015

Salasanana vesiputous

Keila-Joa sijaitsee 26 kilometriä Tallinnasta, Paldiskiin menevän tien puolivälissä. Sinne on reilun puolen tunnin ajomatka Tallinnasta.

Keila-Joalla sijainneesta vesimyllystä ja alueen kauniista luonnosta löytyy merkintöjä jo 1500-luvulta. Aikanaan myös Schloss Fall -nimellä kutsutulla Keila-Joan kartanolla on ollut värikäs historia. Kartanon vuosisatoja vanha puisto sijaitsee paikassa, jossa Keilajoki murtautuu koskina mereen. Joki on kovertanut kalkkikivitörmään 15 metriä syvän kanjonin kaltaisen uoman. Viron putouksista kolmanneksi suurin Keilan vesiputous on 6 metriä korkea ja kymmeniä metrejä leveä. Putouksessa on kunnostettu vesivoimalaitos.

Joen rannalla sijaitsee Keila-Joan kartano. Uusgoottilainen kartano on valmistunut vuonna 1833. Sen suunnitteli Hans von Stackenschneider kenraali Alexander von Benckendorffille. Keila-Joan kartanossa on käynyt lukemattomia korkeaarvoisia vieraita. Päärakennuksen avajaisiin osallistui itse keisari Nikolai I. Legendan mukaan juuri silloin Aleksei Lvov esitti Venäjän keisarikunnan Jumala, suojele tsaaria-hymnin Nikolai I:lle ensimmäisen kerran. Hymnin säveltäjä Lvov suunnitteli myös Keila-Joan puiston sillan.

1940-luvun alkupuolella Keila-Joan kartanossa oli saksalaisten Abwehrin vakoilukoulu Camp numero 2. Se toimi tiedustelupalvelu Revalin (Abwehrnebenstelle Reval) alaisuudessa. Neuvostoliiton aikana kartanossa sijaitsi puna-armeijan sotilasyksikkö.

Vuosia sitten Keila-Joan kartanon osti tallinnalainen liikemies Andrei Dvorjaninov, jonka sukunimi tarkoittaa sattumalta”aatelista”.Nytkartanossaonmuseo. Museona toimivat kartanon kellari ja osa ensimmäisestä kerroksesta, yläkerta on sisustettu sviiteiksi. Lisäksi kartanossa on alettu järjestää konsertteja ja taidenäyttelyjä.

Kartanon puistossa on mukavia kävelypolkuja, ja riippusiltaa pitkin pääsee joen toiselle puolelle. Jännittävää maastoa voi tutkia kolmen kilometrin pituisella luontopolulla. Keilajoen alajuoksu putoukseen asti on tärkeä lohen ja taimenen kutupaikka.

 

TEKSTI NATALJA BORISSOVA, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Kovaonninen Tartto

Kovaonninen Tartto

Kuten ihmistenkin, ovat myös kaupunkien kohtalot erilaisia. Toisia tuntuu onni ikuisesti suosivan, toisia koetellaan. Tartto on sellainen kaupunki, jota kohtalo on kolhinut. […]

16. kesäkuun 2017

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Sakun kartano palvelee matkailijoita yhä paremmin.   Viron kartanoista puhuessa tulevat usein mieleen lukuisat komeat kartanot Tallinnasta itään. Jos haluaa […]

05. kesäkuun 2017

Kolmen kaupungin hansatunnelmaa

Kolmen kaupungin hansatunnelmaa

Keskiaikaisesta tunnelmasta nauttiva voi kerätä itselleen Viron kesässä kovan kolmikon kiertämällä läpi kolmet hansapäivät Viron eri maakunnissa.   Viljandi aloittaa […]

31. toukokuun 2017

Paljon muutakin kuin keskiaikaa

Paljon muutakin kuin keskiaikaa

Hengeltään nuori Vanhakaupunki juhlii värikkäästi.   Tallinnan vanhakaupunki ei tahdo jäädä museoesineeksi. Touko-kesäkuun vaihteessa järjestettävät Tallinnan vanhankaupungin päivät (TVP) nostavat […]

23. toukokuun 2017

Museo maan alla

Museo maan alla

Jos haluat kokea jotakin harvinaista, voit matkustaa Itä-Virumaahan, siellä riittää katsottavaa. Yksi mielenkiintoinen paikka Itä-Virossa on Kohtlan kaivospuistomuseo, jossa on […]

17. toukokuun 2017

Älä nuku Museoyön ohi

Älä nuku Museoyön ohi

20. toukokuuta järjestettävänä Museoyönä virolaismuseoiden ovet ovat auki pitkälle yöhön. Viron lasten ja nuorten kulttuurivuoden kunniaksi Museoyön teema on tänä […]

15. toukokuun 2017

45-vuotias hotelli Viru on elämänsä kunnossa

45-vuotias hotelli Viru on elämänsä kunnossa

Viru on kappale Viron lähihistoriaa ja palveluiltaan ainutlaatuinen hotellikokonaisuus.   Viru juhlii 45-vuotispäiviään monella tavalla pitkin vuotta. Juhlan kunniaksi on […]

04. toukokuun 2017

Kalevipoeg

Kalevipoeg

Virolaisten kansalliseepos on Kalevipoeg, Kalevin poika. Tarinaltaan se on hyvin erilainen kuin Kalevala, sillä se kertoo yhden muinaissankarin elämästä.   […]

17. huhtikuun 2017