Tuoretta tietoa Virosta

Sakalan monipuolinen luonto


06. marraskuun 2014

Sakalan monipuolinen luonto

Viljandin maakunta on yhdistelmä mäkiä, laaksoja, kartanopuistoja ja erämaita.

Viljandin seudulla metsät ovat korkeita, mäet jyrkkiä ja laaksot syviä. Vaihteleva maisema piristää Länsi-Viron alaviin maihin tottunutta.

Länsi-Virosta Viljandimaa eroaa myös maaperältään: kalkkikiven korvaa savimoreeni, joka muuttaa pellot keväisin hehkuvan punaruskeiksi. Viljavat maat onkin hyödynnetty tehokkaasti.

Erityisen mäkistä seutua on Karksin alue, jossa on myös maakunnan korkein mäki, Rutun mäki (146 metriä). Maakunnasta on suojeltu 15 prosenttia. Suurin suojelukokonaisuus on Soomaan kansallispuisto, yli 39 000 hehtaaria.

Suuret puut ovat Viljandimaalle tunnusomaisia. Monilla puujättiläisillä on nimet, sillä ne ovat toimineet aikojen saatossa uhripuina.

Maakunnan tunnetuin puu on Viiraltin tammi, joka sai nimensä taiteilija Eduard Wiiraltilta. Yksi Viron kuuluisimmista taiteilijoista ikuisti tammen vuonna 1943 gravyyriinsä. Puu tunnetaan myös Goorin tammena, lähellä asuneen isännän mukaan. Tammea voi ihailla Viljandista Tarttoon vievän tien varrelta.

Loodin luonnonpuistossa kasvaa parisataa vuotta vanhoja euroopanlehtikuusia, jotka kohoavat jopa 42 metrin korkeuteen, niin korkeita ei muualta Virosta löydy. Muita Loodin nähtävyyksiä ovat Tõllamäen 500-vuotias tammi, Siniallikun lähde ja Heimtalin sekä Loodin kartanopuistot. Suojelualueeseen voi tutustua eripituisilla luontopoluilla.

Maakunnan paksuin puu on Kõpun kunnassa kasvava Upsin tammi, ympärysmittaa sillä on 656 senttiä.

Viljandimaan kartanopuistot ovat pääosin 1700- ja 1800-luvuilta. Maakunnassa on kymmeniä puistoja, joista 19 suojeltuja. Edustavimpina pidetään ̃isun ja Olustveren kartanopuistoja, joista jälkimmäinen herättää huomiota näyttävillä jalopuukujilla. Puiston kuuluisin puu lienee kaksihaarainen ”rakkauden tammi”.

Viljandin Lossipark eli linnanpuisto on Viron hienoimpia juuri pinnanmuotojensa takia. Maisema linnanmäeltä on komea: jyrkänteen alla näkyy pitkä ja kapea Viljandijärvi vehmaine rantametsikköineen. Järven ympäri voi patikoida reilun 12 kilometrin pituista reittiä pitkin.

Viljandijärven ympäristössä elää monipuolinen linnusto, ja lepakoita on havaittu jopa yhdeksän eri lajia.

Todellinen erämaa sijaitsee maakunnan länsiosassa, Soomaalla, jonne perustettiin kansallispuisto jo 1993. Soomaan alueesta suurin osa on nimensä mukaisesti suota. 11 000 hehtaarin Kuresoo on Viron suurin yksittäinen suo, vastaavaa ei löydy edes Suomesta.

Soiden välissä kiemurtelee kolme jokea: Halliste, Lemmjõgi ja Raudna. Jokien rannoilla kasvaa komeita tammia ja lehtometsiä, mutta myös luhtaniittyjä harvinaisine kasveineen.

Virossa Soomaa tunnetaan viidennestä vuodenajastaan, jolloin joet tulvivat peittäen alleen niin tiet kuin metsätkin. Veden alle voi jäädä jopa kolmannes alueen pinta-alasta. Paras kulkuneuvo on silloin kanootti tai vene. Aikoinaan Soomaalla kuljettiin haapioilla, yhdestä haavasta veistetyllä ruuhella.

Soomaan lintuharvinaisuuksiin kuuluvat muun muassa mustahaikarat, pikkukiljukotkat ja heinäkurpat, nisäkkäisiin sudet, karhut ja ilvekset. Siperiankurjenmiekat värjäävät jokivarsien niityt kesällä siniseksi.

Maakunnan pohjoisosassa sijaitseva Parikan suojelualue on kiinnostava niin lintukuin kasviharrastajallekin. Alueen harvinaisuuksiin kuuluvat muun muassa pikkukiljukotka ja mustahaikara.

Lintujen perässä    

Viljandimaalta kotoisin oleva lintuharrastaja Mariliis Märtson listasi maakunnan parhaat lintukohteet.

1. Soomaan kansallispuisto. ”Paras metsäja suolintupaikka, jossa voi havaita monipuolisessa ympäristössä erilaisia lajeja: tikkoja, pöllöjä, kanalintuja, kotkia, kahlaajia ja varpuslintuja. Soomaan lajirikkautta lisäävät erityisesti alueen halki virtaavien jokien luhtaniityt, joissa kotkat käyvät saalistamassa. Luhdilla on tulva-aikaan paljon muuttolintuja.”

2. Navestin ja Kolga-Jaanin polderit. ”Keväällä, jos tulvien aikaan on paljon vettä, hyviä lintupaikkoja ovat Navestin ja Kolga-Jaanin polderit, joissa on runsaasti kahlaajia, hanhia, sorsalintuja ja muita lintuja.”

3. Õisu- ja Võrtsjärvi. ”Vesilintujen tarkkailuun hyviä paikkoja ovat Õisu- ja Võrtsjärvi.” 

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT ANDREI CHERTKOV, JAREK JÕEPERA, SVEN ZACEK

Lumen ja jään iloja

Lumen ja jään iloja

Retkiluistelua, suopatikointia, hiihtoretkiä – virolainen talvi ei jätä ketään kylmäksi.   Suksi suolle! Tallinnan lähin paikka tuntea erämaan lumoa on […]

20. helmikuun 2017

Flunssan karkottajat

Flunssan karkottajat

Virolaisilla on monta keinoa vilustumisoireiden hoitoon.   Kuluva talvi on taas näyttänyt hampaansa ja moni on sairastunut flunssaan. Virossa flunssalaineet […]

10. helmikuun 2017

Kartanon koululaisia ja hevosia

Kartanon koululaisia ja hevosia

Ruilan kylän sydän on kartano, jossa toimivat nykyään koulu ja hevostalli.   Tallinnan ja Haapsalun maantien varrella sijaitsee Ruilan kylä, […]

08. helmikuun 2017

Kosken kuohuja ja kartanoelämää Keila-Joalla

Kosken kuohuja ja kartanoelämää Keila-Joalla

Keila-Joan kylässä, noin 30 kilometriä Tallinnasta, sijaitsee Viron yksi isoimmista vesiputouksista. Kiinnostavaa tässä putouksessa on se, että veden lähelle pääsee […]

20. tammikuun 2017

Kohti Luomu-Viroa

Kohti Luomu-Viroa

Luomumaa-hanke etenee tasaisen varmasti.   The Baltic Guide kirjoitti vuosi sitten Viron suunnitelmista pyrkiä maailman ensimmäiseksi luomumaaksi. Tavoitteena oli sertifioida […]

19. tammikuun 2017

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Mikä tekee Pärnusta lomakohteen vailla vertaa?   Onko se kilometrien pituinen hiekkaranta vai joka puolella levittäytyvät puistot ja lehmuskujat – […]

18. tammikuun 2017

Lännen lomakohteet

Lännen lomakohteet

Länsi-Viro on virolaisten suosikkilomaseutua.   Pärnu on Viron kesäpääkaupunki, mutta hienoja, vähän pienempiä lomakaupunkeja löytyy Viron länsiosista muitakin. Haapsalu on […]

16. tammikuun 2017

Rajoja ja rajatonta kulttuuria

Rajoja ja rajatonta kulttuuria

Viron ja Latvian rajalla on kaksoiskaupunki Valga-Valka. Viimeksi mainittu on eteläisempi. EU:n myötä rajatarkastukset hävisivät ja nykyään matkailija voi täysin […]

13. tammikuun 2017