Tuoretta tietoa Virosta

Rahan renki Kratt


06. lokakuun 2015

Rahan renki Kratt

Virolaisesta kansanperinteestä ammentava legendaarinen baletti varoittaa ahneuden vaaroista.

 

Kratt on kansallisooppera Estonian syyskauden tapaus. Ministeripitoisessa ensi-illassa yleisö hakkasi kätensä helliksi ja osoitti esiintyjille suosiota pystyyn nousten.

Eikä pelkästään kohteliaisuudesta. Krattissa on mukaansa tempaava musiikki, minimalistisen tyylikäs lavastus ja puvustus, taitavasti tehty valosuunnittelu ja pienen näyttämön ulottuvuuksia laajentava videototeutus. Alun perin 1700-luvun maalaismiljööseen sijoittuva tarina puhuttelee myös nykyihmistä.

Eduard Tubinin (1905–1982) säveltämä ja vuonna 1943 Vanemuisen teatterissa kantaesitetty Kratt on ensimmäinen virolainen baletti. Tubin hyödynsi sävellyksessä ja libretossa virolaisia kansanlauluja ja mytologiaa.

Krattia on esitetty Virossa säännöllisin väliajoin, viimeksi 15 vuotta sitten. Uusimmasta ohjauksesta ja koreografiasta vastaava Marina Kesler tuo klassikon nykyaikaan.

Päähenkilö on tehtaanjohtaja, joka antaa paholaiselle kolme tippaa vertaan ja saa vastineeksi varallisuutta ja rahaa kasaavan apulaisen. Peikkomainen kratt tunnetaan myös suomalaisessa perinteessä parana, ihmisen luomana olentona, joka vaurastutti isäntäänsä tai emäntäänsä vaikka varastamalla.

Keslerin mukaan nykyajan kratteja voivat olla hakkerit, rahanväärentäjät ja katteettomien sopimusten tarjoajat, samoin abstraktimmalla tasolla itse kunkin päässä sikiävät pimeät ajatukset.

Kontrastisena sivujuonteena baletissa kulkee tehtaanjohtajan tyttären ja köyhän työläisen rakkaustarina. Kesler on halunnut korostaa ahneen rahamaailman ja pyyteettömän rakkauden vastakkainasettelua.

Estonia palaa!

Tanssijoille Tubinin kansanmusiikkiin pohjaava rytmi on haastava. Kesler on ottanut tanssijoista kaiken irti ja ympännyt taitavasti klassiseen balettiin nykytanssia. Meno on sen verran vauhdikasta, että balettiin voi raahata myös korkeakulttuuria kammoksuvan puolison.

Tubinin ihailema ”kansallinen musiikkikieli” haastaa toisaalta myös ohjaajan. Teokseen on sulatettu kolmisenkymmentä kansansävelmää.

Hyvä esimerkki on toisen näytöksen alun juonesta irtoava kohtaus, jossa tehtaan väki viettää vapaa-aikaa. Ilmeisesti laulu- ja tanssijuhlilla, hameista ja tanhuista päätellen. Mutta toisaalta, niinhän Virossa muutenkin yhdistetään radikaalisti ultramodernia ja perinteitä.

Suvantovaihe venyy sen verran, että pahan paluuta alkaa oikein odottaa.

Ahneella on tiettävästi pottumainen loppu. Kratt kääntyy isäntäänsä vastaan ja polttaa tehtaan. Kohtaus hälytysäänineen ja liekkeineen viittaa suoraan Estonian pommitukseen vuonna 1944 – kesken Krattin esityksen.

Punaviittaisella paholaisella oli vaikeuksia päästä pommisuojaan. Krattin roolissa tanssinut Boris Blinov juoksi palavan kaupungin läpi pelastamaan perhettään. Näky oli varmasti ilmestyskirjamainen.Balettiin on kantaesityksestä lähtien liitetty ikäviä tapahtumia, ja esiintyjät ovat suojautuneet onnettomuuksilta erilaisilla taikakeinoilla. Vanha kansa suosittelee oljenkorsilla lävistettyä perunaa.

Mistä löytää?

Kansallisooppera Estonia, Estonia pst 4, Tallinna.

http://www.opera.ee/en/

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT KANSALLISOOPPERA ESTONIA 

Jouluinen Tartto

Jouluinen Tartto

Joulukaupungin sydän sijaitsee Raatihuoneentorilla, jonne on rakennettu viime vuoden tapaan metsikkö oikeista kuusista. Niiden välissä samoillessa voi tuntea itsekin olevansa […]

09. joulukuun 2016

EESTI MAJA – VIRO-KESKUS SUOSITTELEE VIROLAISTA KULTTUURIA SUOMESSA

EESTI MAJA – VIRO-KESKUS SUOSITTELEE VIROLAISTA KULTTUURIA SUOMESSA

Virosta, virolaisesta kulttuurista ja viron kielestä voi nauttia myös Suomessa. Eesti Maja – Viro-keskus sijaitsee Suvilahdessa Helsingissä. Talossa toimivat Viron […]

09. joulukuun 2016

Seurakunnan toimintaa

Seurakunnan toimintaa

Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja palvelee Virossa asuvia suomalaisia. Sen jäsenistä on Suomen kansalaisia hieman […]

08. joulukuun 2016

Rautaesiripun takana – kokemuksellista lähihistoriaa

Rautaesiripun takana – kokemuksellista lähihistoriaa

Kirja Rautaesiripun takana kertoo Suomen itärajan tuntumassa syntyneen suomalaisen miehen elämästä Neuvostoliitossa.   Olavi Lempinen on kirjoittanut Veikko Piiparisesta haastatteluihin ja […]

17. marraskuun 2016

Alikäytettyjen mahdollisuuksien kaupunki

Alikäytettyjen mahdollisuuksien kaupunki

Linnoitus on Narvan suosituin matkailukohde, mutta ykkösnähtävyys häämöttää joen toisella puolella.   ”Onko tuo tosiaan Venäjän puolta”, suomalainen perhe ällistelee […]

17. marraskuun 2016

Jazzia kaamoslääkkeeksi

Jazzia kaamoslääkkeeksi

Joulujazz-festivaali piristää loppusyksyä laadukkaalla musiikilla.   Festivaalin pääesiintyjäksi saapuu tällä kertaa lauluyhtye Take 6, joka tarjoilee hyvää meininkiä 4.12. Nordean […]

16. marraskuun 2016

Martin Markkinat 2016 esiintyjiä

Martin Markkinat 2016 esiintyjiä

Konterbantin haitaristit Asso Int ja Martin Müller osaavat miellyttää tanssimusiikilla. Bassoa kokoonpanossa soittaa Meelis Int. Laulut kertovat merestä, rakkaudesta, nuoruudesta […]

11. marraskuun 2016

Kymmeniä taiteilijoita, satoja tuotteita, tuhansia vuode- ja laivapaikkoja

Kymmeniä taiteilijoita, satoja tuotteita, tuhansia vuode- ja laivapaikkoja

Viron koko kirjo on esillä tänäkin vuonna Kaapelitehtaalla.   Kolme hallia on tulvillaan tietoa, kulttuuria, käsitöitä, matkakohteita ja herkkuja. Merikaapelitehtaan […]

11. marraskuun 2016