Tuoretta tietoa Virosta

Rahan renki Kratt


06. lokakuun 2015

Rahan renki Kratt

Virolaisesta kansanperinteestä ammentava legendaarinen baletti varoittaa ahneuden vaaroista.

 

Kratt on kansallisooppera Estonian syyskauden tapaus. Ministeripitoisessa ensi-illassa yleisö hakkasi kätensä helliksi ja osoitti esiintyjille suosiota pystyyn nousten.

Eikä pelkästään kohteliaisuudesta. Krattissa on mukaansa tempaava musiikki, minimalistisen tyylikäs lavastus ja puvustus, taitavasti tehty valosuunnittelu ja pienen näyttämön ulottuvuuksia laajentava videototeutus. Alun perin 1700-luvun maalaismiljööseen sijoittuva tarina puhuttelee myös nykyihmistä.

Eduard Tubinin (1905–1982) säveltämä ja vuonna 1943 Vanemuisen teatterissa kantaesitetty Kratt on ensimmäinen virolainen baletti. Tubin hyödynsi sävellyksessä ja libretossa virolaisia kansanlauluja ja mytologiaa.

Krattia on esitetty Virossa säännöllisin väliajoin, viimeksi 15 vuotta sitten. Uusimmasta ohjauksesta ja koreografiasta vastaava Marina Kesler tuo klassikon nykyaikaan.

Päähenkilö on tehtaanjohtaja, joka antaa paholaiselle kolme tippaa vertaan ja saa vastineeksi varallisuutta ja rahaa kasaavan apulaisen. Peikkomainen kratt tunnetaan myös suomalaisessa perinteessä parana, ihmisen luomana olentona, joka vaurastutti isäntäänsä tai emäntäänsä vaikka varastamalla.

Keslerin mukaan nykyajan kratteja voivat olla hakkerit, rahanväärentäjät ja katteettomien sopimusten tarjoajat, samoin abstraktimmalla tasolla itse kunkin päässä sikiävät pimeät ajatukset.

Kontrastisena sivujuonteena baletissa kulkee tehtaanjohtajan tyttären ja köyhän työläisen rakkaustarina. Kesler on halunnut korostaa ahneen rahamaailman ja pyyteettömän rakkauden vastakkainasettelua.

Estonia palaa!

Tanssijoille Tubinin kansanmusiikkiin pohjaava rytmi on haastava. Kesler on ottanut tanssijoista kaiken irti ja ympännyt taitavasti klassiseen balettiin nykytanssia. Meno on sen verran vauhdikasta, että balettiin voi raahata myös korkeakulttuuria kammoksuvan puolison.

Tubinin ihailema ”kansallinen musiikkikieli” haastaa toisaalta myös ohjaajan. Teokseen on sulatettu kolmisenkymmentä kansansävelmää.

Hyvä esimerkki on toisen näytöksen alun juonesta irtoava kohtaus, jossa tehtaan väki viettää vapaa-aikaa. Ilmeisesti laulu- ja tanssijuhlilla, hameista ja tanhuista päätellen. Mutta toisaalta, niinhän Virossa muutenkin yhdistetään radikaalisti ultramodernia ja perinteitä.

Suvantovaihe venyy sen verran, että pahan paluuta alkaa oikein odottaa.

Ahneella on tiettävästi pottumainen loppu. Kratt kääntyy isäntäänsä vastaan ja polttaa tehtaan. Kohtaus hälytysäänineen ja liekkeineen viittaa suoraan Estonian pommitukseen vuonna 1944 – kesken Krattin esityksen.

Punaviittaisella paholaisella oli vaikeuksia päästä pommisuojaan. Krattin roolissa tanssinut Boris Blinov juoksi palavan kaupungin läpi pelastamaan perhettään. Näky oli varmasti ilmestyskirjamainen.Balettiin on kantaesityksestä lähtien liitetty ikäviä tapahtumia, ja esiintyjät ovat suojautuneet onnettomuuksilta erilaisilla taikakeinoilla. Vanha kansa suosittelee oljenkorsilla lävistettyä perunaa.

Mistä löytää?

Kansallisooppera Estonia, Estonia pst 4, Tallinna.

http://www.opera.ee/en/

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT KANSALLISOOPPERA ESTONIA 

Muu-muu siellä, täällä ja Tartossa

Muu-muu siellä, täällä ja Tartossa

Maaseutumessut on Viron suurimpia yleisötapahtumia.   Kaikki maanviljelykseen, metsänhoitoon, kotieläimiin, puutarhanhoitoon ja ruokaan liittyvä vaikuttaa keskittyvän 20.–22. huhtikuuta Tarttoon, jossa […]

17. huhtikuun 2017

Ulkomuseon pääsiäinen

Ulkomuseon pääsiäinen

Munapyhä, ylösnousemuspyhä, kevätpyhä, keinupyhä – pääsiäisellä on Virossa monta nimeä. Virolaisen pääsiäisen vieton perinteisiin voi tutustua 16.4. Viron ulkomuseossa Tallinnassa. […]

12. huhtikuun 2017

Lentosatama uudisti tilojaan

Lentosatama uudisti tilojaan

Juuri avattu näyttely esittelee meripelastusta.   Tallinnan Meri- ja ilmailumuseossa Lennusadamassa, Lentosatamassa, kannattaa taas vierailla, vaikka paikka olisi jo entuudestaan […]

12. huhtikuun 2017

Punainen kortti vie Tallinna-seikkailuihin

Punainen kortti vie Tallinna-seikkailuihin

Kolmen päivän Tallinn Cardilla ehtii nähdä paljon.   Yksivuotias Henrik Turunen on siinä iässä, että parasta ovat portaat. Onneksi niitä […]

12. huhtikuun 2017

Maaseutua idyllistä arkeen

Maaseutua idyllistä arkeen

Tallinnan Taidehalli yhdisti taiteilijaliiton kevätkatselmuksen ja Maalehden juhlanäyttelyn.   Kuraattori Mari Kartau aloittelee kello kahden opaskierrosta Tallinnan Taidehallissa, jonne Elämää […]

10. huhtikuun 2017

Võru ja saame treffaavat Tallinnassa

Võru ja saame treffaavat Tallinnassa

Kansanmuusikko Mari Kalkun kertoi kuulleensa Ailu Vallesta ensimmäisen kerran opiskellessaan Helsingissä Sibelius-Akatemiassa. ”Kuulin, että Suomessa oli räppäri, joka räppää pohjoissaamen […]

05. huhtikuun 2017

Nostalgiaa ja nousevia tähtiä

Nostalgiaa ja nousevia tähtiä

Suomen Viron-instituutin ohjelmapäällikkö Anna Laine on suurkonsertista innoissaan. ”Se on valtava konsertti, joka yhdistää kahden maan muusikot”, hän kertoo. Konsertin […]

05. huhtikuun 2017

Pop-tähdet samalla lavalla

Pop-tähdet samalla lavalla

Scandinavian Music Group esiintyy Lenna Kuurmaan kanssa.   Kevät on pitänyt yhtyeen laulajan Terhi Kokkosen kiireisenä, sillä Ultra Bran comeback-konsertit […]

05. huhtikuun 2017