Tuoretta tietoa Virosta

Rahan renki Kratt


06. lokakuun 2015

Rahan renki Kratt

Virolaisesta kansanperinteestä ammentava legendaarinen baletti varoittaa ahneuden vaaroista.

 

Kratt on kansallisooppera Estonian syyskauden tapaus. Ministeripitoisessa ensi-illassa yleisö hakkasi kätensä helliksi ja osoitti esiintyjille suosiota pystyyn nousten.

Eikä pelkästään kohteliaisuudesta. Krattissa on mukaansa tempaava musiikki, minimalistisen tyylikäs lavastus ja puvustus, taitavasti tehty valosuunnittelu ja pienen näyttämön ulottuvuuksia laajentava videototeutus. Alun perin 1700-luvun maalaismiljööseen sijoittuva tarina puhuttelee myös nykyihmistä.

Eduard Tubinin (1905–1982) säveltämä ja vuonna 1943 Vanemuisen teatterissa kantaesitetty Kratt on ensimmäinen virolainen baletti. Tubin hyödynsi sävellyksessä ja libretossa virolaisia kansanlauluja ja mytologiaa.

Krattia on esitetty Virossa säännöllisin väliajoin, viimeksi 15 vuotta sitten. Uusimmasta ohjauksesta ja koreografiasta vastaava Marina Kesler tuo klassikon nykyaikaan.

Päähenkilö on tehtaanjohtaja, joka antaa paholaiselle kolme tippaa vertaan ja saa vastineeksi varallisuutta ja rahaa kasaavan apulaisen. Peikkomainen kratt tunnetaan myös suomalaisessa perinteessä parana, ihmisen luomana olentona, joka vaurastutti isäntäänsä tai emäntäänsä vaikka varastamalla.

Keslerin mukaan nykyajan kratteja voivat olla hakkerit, rahanväärentäjät ja katteettomien sopimusten tarjoajat, samoin abstraktimmalla tasolla itse kunkin päässä sikiävät pimeät ajatukset.

Kontrastisena sivujuonteena baletissa kulkee tehtaanjohtajan tyttären ja köyhän työläisen rakkaustarina. Kesler on halunnut korostaa ahneen rahamaailman ja pyyteettömän rakkauden vastakkainasettelua.

Estonia palaa!

Tanssijoille Tubinin kansanmusiikkiin pohjaava rytmi on haastava. Kesler on ottanut tanssijoista kaiken irti ja ympännyt taitavasti klassiseen balettiin nykytanssia. Meno on sen verran vauhdikasta, että balettiin voi raahata myös korkeakulttuuria kammoksuvan puolison.

Tubinin ihailema ”kansallinen musiikkikieli” haastaa toisaalta myös ohjaajan. Teokseen on sulatettu kolmisenkymmentä kansansävelmää.

Hyvä esimerkki on toisen näytöksen alun juonesta irtoava kohtaus, jossa tehtaan väki viettää vapaa-aikaa. Ilmeisesti laulu- ja tanssijuhlilla, hameista ja tanhuista päätellen. Mutta toisaalta, niinhän Virossa muutenkin yhdistetään radikaalisti ultramodernia ja perinteitä.

Suvantovaihe venyy sen verran, että pahan paluuta alkaa oikein odottaa.

Ahneella on tiettävästi pottumainen loppu. Kratt kääntyy isäntäänsä vastaan ja polttaa tehtaan. Kohtaus hälytysäänineen ja liekkeineen viittaa suoraan Estonian pommitukseen vuonna 1944 – kesken Krattin esityksen.

Punaviittaisella paholaisella oli vaikeuksia päästä pommisuojaan. Krattin roolissa tanssinut Boris Blinov juoksi palavan kaupungin läpi pelastamaan perhettään. Näky oli varmasti ilmestyskirjamainen.Balettiin on kantaesityksestä lähtien liitetty ikäviä tapahtumia, ja esiintyjät ovat suojautuneet onnettomuuksilta erilaisilla taikakeinoilla. Vanha kansa suosittelee oljenkorsilla lävistettyä perunaa.

Mistä löytää?

Kansallisooppera Estonia, Estonia pst 4, Tallinna.

http://www.opera.ee/en/

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT KANSALLISOOPPERA ESTONIA 

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Tarton taidemuseo porautuu virolaisen sarjakuvan hämärään olemukseen.   Sarjakuvanäyttely Hall tsoon on saanut paljon palstatilaa, ja avajaisissa tammikuun lopulla Tarton […]

16. helmikuun 2017

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Viron arkkitehtuurimuseossa pääsee remontin jälkeen jälleen tutustumaan virolaiseen ja kansainväliseen arkkitehtuuriin. Museossa on pysyvä näyttely, joka esittelee sata vuotta virolaista […]

14. helmikuun 2017

TSOJ TOP-5

TSOJ TOP-5

Tallinnan Suomalaiset Opiskelijat ry antaa vinkkejä vapaa-ajanviettopaikoista! TSOJ:n toiminnasta löytyy lisätietoja Facebookista.   1. Ravintola Vegan Restoran V Vegan Restoran […]

09. helmikuun 2017

Kartanon koululaisia ja hevosia

Kartanon koululaisia ja hevosia

Ruilan kylän sydän on kartano, jossa toimivat nykyään koulu ja hevostalli.   Tallinnan ja Haapsalun maantien varrella sijaitsee Ruilan kylä, […]

08. helmikuun 2017

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Nykyisen Viron pohjoisosa oli tuhat vuotta sitten osa merkittävää kauppatietä. Viikingit eivät liikkuneet alueella vihamiehinä, vaan kauppiaina. Merimuseon mielenkiintoisessa viikinkinäyttelyssä […]

08. helmikuun 2017

Seurakunnan toimintaa

Seurakunnan toimintaa

Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja palvelee Virossa asuvia suomalaisia. Sen jäsenistä on Suomen kansalaisia hieman […]

31. tammikuun 2017

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Mikä tekee Pärnusta lomakohteen vailla vertaa?   Onko se kilometrien pituinen hiekkaranta vai joka puolella levittäytyvät puistot ja lehmuskujat – […]

18. tammikuun 2017

Keräilijöiden aarteita näytillä

Keräilijöiden aarteita näytillä

The Baltic Guiden eläkkeelle siirtynyt päätoimittaja Mikko Savikko on kerännyt virolaisia keittokirjoja jo viisitoista vuotta. Intohimoisen keräilijän kokoelmissa on muun […]

17. tammikuun 2017