Potkua kulttuuriyhteistyöhön
Tänä vuonna perustetaan kulttuurisäätiö, joka ryhtyy tukemaan suomalaisten ja virolaisten yhteisiä kulttuurihankkeita.
Klaus Härön uunituore elokuva, Virossa kuvattu Miekkailija, on malliesimerkki siitä, mitä suomalaiset ja virolaiset saavat parhaimmillaan aikaan kimpassa.
Heimokansat ovat olleet kiinnostuneita toistensa kulttuurista jo kansallisen heräämisen ajoista, eikä mielenkiinto kuollut neuvostokaudellakaan. Uusi nousu alkoi 1990-luvulla, ja nyt yhteisiä projekteja on kaikilla kulttuurin aloilla, sirkuksesta oopperaan.
Yhteistyöhön on luontaista vetoa ja halua, mutta rahoitus laahaa perässä. Asiaan kiinnittivät huomiota jo 2008 Jaakko Blomberg ja Gunnar Okk maiden suhteita käsittelevässä tulevaisuusraportissa, jossa idea suomalais-virolaisesta kulttuurirahastosta ensi kertaa lausuttiin julki.
Alkuun säätiölle yritettiin saada valtiollista tukea. Molempien maiden kulttuuriministerit kiittelivät kyllä ajatusta, mutta eivät löytäneet laman tyhjentämistä kirstuista rahaa.
Jotkut ovat myös pitäneet rahastoja vanhanaikaisena tukimuotona, vaikka Suomella on pitkä kokemus yhteispohjoismaisista kulttuurisäätiöistä.
Gunnar Okk, kokenut talousmies ja Pohjoismaisen investointipankin varapuheenjohtaja, on vahvasti toista mieltä. Okkin mukaan säätiö on ehdottoman tarpeellinen, sillä yhteisiä kulttuurihankkeita tukevaa järjestelmää ei ole ja rahoitus on nykyisellään sattumanvaraista.
”Viro ja Suomi ovat pieniä, samanlaisen saunakulttuurin ja kehnon sään maita Euroopan laidalla rajoitettuine resursseineen. Toisaalta historialliset yhteydet, kielen ja kulttuurin samanlaisuus ja pääkaupunkien läheisyys luovat ainutlaatuisia edellytyksiä yhteistyölle.”
Gunnar Okkin mielestä olisi tärkeää, että etenkin nuoret kulttuurintekijät löytäisivät toisensa. Viimeisen sukupolven aikana ikkunat ovat avautuneet niin moneen suuntaan, että lähelle on toisinaan vaikea nähdä.
Suomella ja Virolla olisi yhdessä paremmat mahdollisuudet valloittaa maailmaa – lahjakkaista tekijöistä ei ainakaan ole puutetta. Samalla säätiö tukisi luovien alojen työllisyyttä ja kulttuurivientiä. ”Globalisoituvassa maailmassa talouden ohella myös kulttuurit kilpailevat keskenään. On yhä tärkeämpää olla omaperäinen ja erottautua muista. Se lisää tietyn maan tai alueen kilpailukykyä.”
Taiteella alkupääomaa
Kun säätiöhankkeen vetäjille selvisi, että julkisen rahoituksen varaan ei voi laskea, projektia päätettiin jatkaa yksityisellä pääomalla niin, että valtiot voivat halutessaan panostaa siihen. Mukana on lukuisa joukko nimekkäitä kulttuurihenkilöitä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia sekä Suomesta että Virosta.
Rahaston perustamista varten on perustettu tukiyhdistys, jonka hallituksessa istuvat Okkin ja Blombergin lisäksi muun muassa kapellimestari Eri Klas, oopperalaulaja Jaakko Ryhänen, Kumun johtaja Anu Liivak, arkkitehti Pekka Vapaavuori, Estonia-teatterin johtaja Mart Mikk, Suomen Viron-insituutin johtaja Anu Laitila ja Tuglas-seuran toiminnanjohtaja Jaana Vasama.
Gunnar Okk toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi tukiyhdistykseen. ”Kuka tahansa voi astua tukiyhdistyksen jäseneksi ja jakaa sanomaa kulttuuriyhteistyön tärkeydestä ja tarpeellisuudesta.”
Kentällä kuhisee jo – tässä vaiheessa aktivistit keräävät peruspääomaa rahaston perustamiseksi. Tavoitteena on kerätä lain vaatimat 50 000 euroa. Ensimmäinen suurlahjoittajakin on jo ilmoittautunut. Suunnitteilla on myös kansalaiskeräys ja taidehuutokauppa. Suomalais-virolainen Kulttuurisäätiö lisätietoja säätiöhankkeesta, tukiyhdistyksen toiminnasta ja lahjoitusmahdollisuuksista: tuglasseuran toiminnanjohtaja Jaana Vasama, puh. 09 6811 4323, sähköposti jaana.vasama@tuglas.fi
Tukiyhdistyksen pankkitili: Nordea Fi49 1745 300018 6868
TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVA ANDREI CHERTKOV
Lue lisää samasta aiheesta
