Tuoretta tietoa Virosta

Mossesta Cadillaciin


06. syyskuun 2013

Mossesta Cadillaciin

Tallinnan automuseo on neukkuautojen aarreaitta, mutta löytyy sieltä länsimaista loistokkuuttakin.

 

Peeter Kalli on ollut automies koko ikänsä. Ensimmäisen auton hän rakenteli itselleen Fiat 500 -mallista 16-vuotiaana. Työuraa miehellä on takana autoalalla kymmeniä vuosia.

Tallinnan uuden automuseon kaikki autot ovat Kallin omia. Ne ovat myös ajokunnossa ja suurin osa museorekisterissä. Näyttelyn puolelle Kallin autoista on mahtunut noin 40, jotka muodostavat erittäin kiinnostavan kokonaisuuden.

Neuvostoaikaisten Ladojen, Mossejen, Tsaikojen ja Volgien joukossa on todellisia helmiä, kuten vuoden 1958 Moskowitz, joka oli aikanaan harvinaisuus nelivedon vuoksi.

Pieni punainen mopoauto oli ilmainen sotasankareille, muut joutuivat pulittamaan sellaisesta 500 ruplaa. Niitä mahtuisi muutama 1942 vuoden Packardiin, joka oli aikansa loistoauto. Tarina kertoo, että Stalin ihastui malliin niin, että taivutteli Rooseveltin myymään autojen tuotantolinjan. Sen jälkeen ”Packardeja” tehtiin Neuvostoliitossakin merkillä ZIS 110. Näytteillä museossa on kuitenkin aito amerikkalainen.

Historiallisesti merkittävin autoyksilö lienee shakkimestari Paul Keresin 1963 Rambler. Auto oli ensimmäinen Neuvosto-Eestiin luvallisesti tuotu länsiauto. Keres myi myöhemmin autonsa ja dokumentit kaupasta ovat edelleen tallella. Samoin kuin kapan päälle lahjoitettu tupakka-aski länsimaista merkkiä. Ne jäivät ostajalta polttamatta, kun tämä ei sattunut olemaan tupakkamiehiä.

Kalli on keräillyt autoja monesta maasta ja ympäri maailmaa. Moni auto on tuotu Suomesta, Ruotsista tai Sveitsistä. Yhtenä helmenä on Amerikasta hankittu vuoden 1959 Cadillac Coupe de Ville, mutta parempaa on vielä luvassa. Verstaan puolella viimeistelyä odottaa muutaman upean avomersun lisäksi Lennart Meren presidenttiaikoina käyttämä Tsaika. Sen Kalli uskoo olevan valmis näyttelyyn vuoden päästä.

Näyttely on avoinna joka päivä kello 11–19 lokakuun puoliväliin asti. Se sijait- see Rocca al Maressa, eläintarhan vieressä. Sisäänpääsy maksaa aikuisilta 4,90 euroa.

Mistä löytää?

Tallinnan automuseo, Paldiski mnt. 135.

Katso Kartalta

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Kalevipoeg

Kalevipoeg

Virolaisten kansalliseepos on Kalevipoeg, Kalevin poika. Tarinaltaan se on hyvin erilainen kuin Kalevala, sillä se kertoo yhden muinaissankarin elämästä.   […]

17. huhtikuun 2017

Ulkomuseon pääsiäinen

Ulkomuseon pääsiäinen

Munapyhä, ylösnousemuspyhä, kevätpyhä, keinupyhä – pääsiäisellä on Virossa monta nimeä. Virolaisen pääsiäisen vieton perinteisiin voi tutustua 16.4. Viron ulkomuseossa Tallinnassa. […]

12. huhtikuun 2017

Lentosatama uudisti tilojaan

Lentosatama uudisti tilojaan

Juuri avattu näyttely esittelee meripelastusta.   Tallinnan Meri- ja ilmailumuseossa Lennusadamassa, Lentosatamassa, kannattaa taas vierailla, vaikka paikka olisi jo entuudestaan […]

12. huhtikuun 2017

Maaseutua idyllistä arkeen

Maaseutua idyllistä arkeen

Tallinnan Taidehalli yhdisti taiteilijaliiton kevätkatselmuksen ja Maalehden juhlanäyttelyn.   Kuraattori Mari Kartau aloittelee kello kahden opaskierrosta Tallinnan Taidehallissa, jonne Elämää […]

10. huhtikuun 2017

Ikkuna länteen

Ikkuna länteen

Neuvosto-Eesti oli ainoa neuvostotasavalta, jossa pystyttiin katsomaan ulkomaan televisio-ohjelmia. Suomen televisiota katsottiin enemmän kuin omia ohjelmia.   Sinä iltana Tallinnan […]

16. maaliskuun 2017

Elävästi entisajoista

Elävästi entisajoista

Kouluaikojen muistot esihistoriasta nukuttavat: fossiilia muistuttava opettaja puhuu käsittämättömiä puolen miljardin vuoden takaisista asioista. Viron luonnontieteellinen museo Tallinnassa korjaa tilannetta reippaalla […]

06. maaliskuun 2017

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Viron arkkitehtuurimuseossa pääsee remontin jälkeen jälleen tutustumaan virolaiseen ja kansainväliseen arkkitehtuuriin. Museossa on pysyvä näyttely, joka esittelee sata vuotta virolaista […]

14. helmikuun 2017

Häivytetty historia

Häivytetty historia

Neuvostovuosina yritettiin saada ihmiset unohtamaan, että joskus oli ollut toisenlainen Viro. Ihmisten muisti oli kuitenkin vahvempi kuin propagandakoneisto ja yritys […]

09. helmikuun 2017