Mistä saadaan oikeat matkailunumerot?
On olemassa sanonta: vale, emävale, tilasto. Tämä pitää ainakin osittain paikkansa, kun tutkitaan Viron matkailutilastoja.
Yhtenä syynä vaikeuksiin tutkia tilastoja ovat useat tilastointia tekevät organisaatiot, joiden tilastointimenetelmät ovat hyvinkin erilaisia. Viron pankki kerää tietoa matkailijoista paikantamalla heidän matkapuhelimensa, Suomen tilastokeskus perustaa tietonsa haastatteluihin ja laivojen matkustuslistoihin ja Viron tilastokeskus kertoo, mitä virolaiset majoituspaikat tilastoivat.
Tänä vuonna Helsingin ja Tallinnan välillä tehdään noin yhdeksän miljoonaa merimatkaa eli 4,5 miljoonaa edestakaista matkaa. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kasvua verrattuna edellisvuoteen oli peräti 6,2 prosenttia. Vuonna 2015 Suomen ja Viron välillä tehtiin
3231 000 lentomatkaa.
Suomen Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Viroon tehtiin 1,5 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä matkaa. Statistikaamet eli Viron tilastokeskus kerää joka kuukausi virolaisten majoitusyritysten tietoja. Statistikaametin mukaan suomalaisia yöpyjiä oli viime vuonna 907 052 eli noin puoli miljoonaa vähemmän kuin Suomen tilastokeskuksen mukaan. Yöpymisvuorokausia oli virolaisten mukaan 1 676 762. Kahden maan tilastokeskusten ilmoittama matkailijoiden määrän ero on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana.
Viron valtiollinen matkailun kehitysohjelma vuosille 2014–2020 määrittelee Suomen tärkeimmäksi kohdemaaksi. Luvut, joihin tavoitteet on asetettu, ovat Viron tilastokeskuksen yöpymisvuorokausia. Vuodeksi 2020 tavoite on 1 677 000 eli viime vuonna oltiin siis jo tavoitteessa.
Suuri osa suomalaisten tekemistä matkoista on päivämatkoja, jolloin Virossa ei yövytä. Lisäksi suuri osa suomalaisvieraista yöpyy tuttavien ja sukulaisten luona tai omassa virolaisessa kakkos- tai kesäasunnossa eli niin sanotussa tilastoimattomassa majoituksessa.
Suomalaiset tekevät Viroon noin 2,5 miljoonaa matkaa. Suomalainen TAK eli Tutkimus- ja analysointikeskus tekee tuhansien henkilöiden haastatteluja vuosittain laivoilla. Sen tuloksia käyttävät muun muassa Kaupan liitto ja Panimoliitto omissa tiedotteissaan. TAK:in ja Suomen tilastokeskuksen tietojen mukaan voidaan suomalaisen Viron-matkaajan keskimääräiseksi profiiliksi määritellä koulutettu eteläsuomalainen keski-ikäinen nainen.
Virolaismedia ei jostain syystä halua kertoa suomalaismatkailijoiden suurta osuutta Viron matkailussa. Usein tyydytään kertomaan vain prosentuaaliset muutokset eri maiden matkailijamäärissä. Määriä ei kerrota.
Viron valtion yritystoiminnan kehityssäätiön, EAS:n, tutkimuksen mukaan suomalainen käyttää Virossa keskimäärin 170 euroa päivässä. Tämä tekee noin miljardi euroa vuodessa. Toisaalta väitetään, että suomalaiset käyttävät rahaa matkansa aikana alle 200 euroa ja yhteissumma on noin 500 miljoonaa euroa. Onko luvuissa mukana kaikki matkat ja majoitus? Kuka kertoisi oikeat numerot?
Hüttünen
Lue lisää samasta aiheesta
