Tuoretta tietoa Virosta
1.6.2017 | Kolumnit

Eurooppa pelkää Viron metsien puolesta

Eurooppa pelkää Viron metsien puolesta

Metsien hakkuu on viime aikoina herättänyt runsaasti keskustelua Virossa. Asiaa puitiin jopa television suuressa keskusteluillassa. Luontojärjestöt ja tutkijat ovat yrittäneet saada äänensä kuulumaan, ilmeisesti turhaan. Hallitus suunnittelee uutta metsälakia, jonka puitteissa olisi mahdollista kaataa nuorempaa kuusimetsää.

Moni virolainen on joutunut surullisena toteamaan tuttujen marja- ja sienimetsien katoamisen Viron kartalta. Virolaiset tunnetaan rauhallisena kansana, mutta lähimetsien tuhoaminen on ollut monelle viimeinen pisara. Kansa on jo kerääntynyt kaduille, viimeksi Tartossa, jossa vastustettiin jättimäisen sellutehtaan perustamista.

 

Huoli Viron metsien hakkuista kasvoi toukokuussa uusiin mittoihin, kun hollantilainen luontoharrastaja Johan Schaerlaeckens jakoi sosiaalisessa mediassa huolensa Itä-Viron hakkuista. Kokenut Viron-kävijä oli shokissa nähtyään, mitä Viron metsissä tapahtui. Hän ihmetteli, miten virolaiset voivat hyväksyä metsiensä tuhoamisen.

Mies kutsui tilannetta suunnattomaksi tragediaksi.

Sana hollantilaisen huolesta levisi virolaiseen mediaan ja hän oli Viron yleisradion haastateltavana iltauutisissa, totta kai hakkuuaukean laidalla.

 

Skandaali saavutti myös keskieurooppalaiset luontomatkailun ammattilaiset ja ympäristötoimittajat. Viesti Saksan, Englannin ja Hollannin suunnalta oli sama: eikö mistään ole opittu? Miksi Virossa tehdään samat virheet kuin muualla läntisessä Euroopassa, jossa metsät hakattiin jo vuosikymmeniä sitten ja nyt epätoivoisesti yritetään palauttaa koskematonta luontoa.

Moni kommentoijista oli sitä mieltä, että Viron luonto ja metsät ovat Euroopassa ainutlaatuisia ja niiden arvo on myös matkailullisesti merkittävä.

 

Kysymys kuuluukin: onko Virolla varaa menettää yksi arvokkaimmista asioistaan – koskematon luonto? Siitä Viro tunnetaan ja juuri se houkuttelee maahan matkailijoita ympäri maailmaa.

Viron metsissä elää vielä useita muualta Euroopasta hävinneitä lajeja, kuten mustahaikara, kiljukotka ja liito-orava. Voi vain arvailla, mitä vuosien ajan kestäneet avohakkuut merkitsevät uhanalaisten lajien tulevaisuudelle.

Viro tavoittelee myös maailman ensimmäisen luomumaan titteliä, erityisesti metsien avulla. Mutta jos metsiä ei enää ole, niin koko hommalta vedetään pohja alta.

 

Toivoa sopii, että kansainvälinen huomio auttaa metsien suojelussa ja luo painetta poliitikkojen suuntaan. Niin on käynyt esimerkiksi Suomessa takavuosina.

Eräs korkeassa asemassa oleva virolainen ympäristöasiantuntija sanoi, että ainoa mahdollisuus pelastaa metsät on avohakkuiden rajoittaminen. Eli valtion tulisi puuttua peliin. Ensin kuitenkin valtion tulisi itse katsoa peiliin ja lopettaa vanhojen metsien avohakkuut omilla maillaan.

Vain ekologisesti kestävä metsänhoito voi taata arvokkaiden metsien säilymisen myös tuleville sukupolville.

 

Hüttünen

 

PIIRROS: EVE JAANSOO

Lue lisää samasta aiheesta

14.3.2024 | Kolumnit

Hüttünen pistää maaliskuussa: Miksi virolaisnuoret menestyvät niin hyvin Pisa-testissä?

Hüttünen pistää maaliskuussa: Miksi virolaisnuoret menestyvät niin hyvin Pisa-testissä?

Joulukuussa saimme tietää, että suomalaiskoululaisten Pisa-menestys jatkaa laskuaan. Vuonna 2004 Suomi oli ensimmäisenä kaikissa Pisa-tutkimuksen kolmessa kategoriassa, jotka ovat … Lue lisää

15.1.2024 | Kolumnit

Stop! Älköön aika seisahtuko!

Stop! Älköön aika seisahtuko!

Nostan vinyylilevyn soittimelle jaStop, seisku aeg!kuuluu kaiuttimista heleän pehmeänä virona. Velly Joonas, tuo Tõrvan motownin ääni ja olemus, venyttelee … Lue lisää

13.12.2023 | Kolumnit

Omena- ja kirsikkavarkaissa

Omena- ja kirsikkavarkaissa

Olen ajatellut viime aikoina lastenkasvatuksellisia eroja Viron ja Suomen välillä. Pojallani on eräs hyvä ystävä, kahdeksanvuotias pikkupoika S. He … Lue lisää

28.11.2023 | Kolumnit

Viron parlamentin toiminta on halvaantunut

Viron parlamentin toiminta on halvaantunut

Viime aikoina on Viron poliittista elämää hallinnut keskustelu pääministeri Kaja Kallaksen miehen osittain omistaman kuljetusyhtiön jatkamasta toiminnasta Venäjällä sen … Lue lisää

6.8.2023 | Kolumnit

Piirissaar kuvastaa Itä-Viron sitkeyttä

Piirissaar kuvastaa Itä-Viron sitkeyttä

Ville Hytösen kolumni Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja. ”Kirkko oli tuossa vieressä. Minun isoisäni Kirill … Lue lisää

30.7.2023 | Kolumnit

Tallinnan laaja katuremontti on aiheuttanut kaupunkiin kaaoksen 

Tallinnan laaja katuremontti on aiheuttanut kaupunkiin kaaoksen 

Valtavien tieremonttien takia on tänä kesänä Tallinnassa vaikea liikkua. Kaupungin kadut on revitty auki. Suuri määrä katuja on suljettu. … Lue lisää

22.6.2023 | Kolumnit

Muutama sana virolaisesta työnteosta

Muutama sana virolaisesta työnteosta

Ville Hytösen kolumni Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja. ”Kierrellessäni Tallinnassa näen miten surkeassa jamassa kaikki on”, … Lue lisää

15.5.2023 | Kolumnit

Viron poliittinen kenttä liberalisoitui – Ekre istuu pitkään oppositiossa

Viron poliittinen kenttä liberalisoitui – Ekre istuu pitkään oppositiossa

Viron maaliskuisten parlamenttivaalien jälkeen poliittinen kenttä maassa muuttui pysyvästi. Vuosien ajan politiikkaa dominoinut ja osittain jopa terrorisoinut oikeistolainen ja … Lue lisää