Tuoretta tietoa Virosta

Menneisyyden sorkkija


07. maaliskuun 2014

Menneisyyden sorkkija

Hardi Volmer huuhtoo kultahippusia Viron vaiherikkaasta lähihistoriasta.

 

Multitaskingmies ohjaa, laulaa ja lavastaa simultaanisti. Viime vuonna valmistui kaksi elokuvaa ja tämän vuoden alussa näytelmä Rakveren teatterille.

Taloutensa tasapainottamiseksi Volmer laulaa suositussa Singer Vinger -progepunkbändissä – jo yli kolmekymmentä vuotta.

Yhteistä Volmerin tekemisille on porautuminen Viron menneisyyteen. Pitkä elokuva Eläviä kuvia (Elavad pildid) on kunnianosoitus Viron 100-vuotiselle elokuvahistorialle, näytelmä Uno Bossa 1960- ja 70-lukujen iskelmille ja dokumentti Kullan kehrääjät (Kullaketrajad) Neuvostoliiton ainoalle mainostoimistolle, Eesti Reklaamfilmille.

Viron Tapio Rautavaara

Uno Bossa ensiesitettiin Rakveren teatterissa helmikuun lopussa. Sen päähenkilönä on estraditähti Uno Loop, joka teki Ipaneman tytön ja bossa novan tutuksi virolaisille. Musiikkipitoinen näytelmä nostaa samalla hattua säveltäjä Uno Naissoolle, jonka hitit sylilapsetkin yhä tuntevat.

Volmer uskoo, että harmaan ja musertavan neuvostoarjen keskellä molempien Unojen laulut auttoivat virolaisia kestämään ja niitä tarvittiin. ”Vanha kunnon ruusun

ja sonnan symbioosi, eli miten sotilasleirioloissa syntyy mahtavaa musiikkia.”

Uno Loop itse on kuin virolainen versio Tapio Rautavaarasta – mies ja kitara, menestystä sekä kilpakentillä että estradeilla. Loopin rakkain instrumentti on muuten koko uran ajan ollut 1957 Moskovan nuorisofestivaalien tuiskeessa krapulaiselta suomalaismuusikolta ostettu kitara.

Lahjakas nyrkkeilijä voitti Neuvostoliiton nuorten mestaruuksia ja olisi hyvinkin voinut osallistua Helsingin olympialaisiin, tehdä pakoyrityksen länteen ja hukkua, kuten näytelmä kertoo.

Todellisuudessa 85-vuotias Loop voi hyvin vaikkei enää esiinny, ja juuri siksi näytelmässä heittäydytään fantasian puolelle. ”Näytelmä ei ole dokumentti vaan fiktiivinen tarina, jolla on seitsemän eri loppua, eli mitä olisi tapahtunut jos Uno olisi valinnut toisin.”

Neuvostomainos, mitä ihmettä?

Edellisen vuoden lopussa Hardi Volmer sai päätökseen monivuotisen urakan. Kiur Aarman kanssa tehty dokumentti Kullakedrajad kertoo Eesti Reklaamfilmin nou- susta ja tuhosta. Peedu Ojamaan 1960-luvun lopulla perustama omalaatuinen imperiumi kasvoi maagiseen maineeseen koko Neuvostoliiton alueella, kunnes hajosi markkinatalouden paineissa.

Neuvostomainos on ajatuksena melko ällistyttävä, myös virolaiselle nuorelle polvelle. Mutta yli kolmikymppisille Reklaamfilm ja sen sijaistuotteena syntynyt viihdeohjelma Reklaamiklubi tuovat vain kullanhohtoisia muistoja.

Volmerin mukaan Ojamaan liiketoimintaidea perustui siihen, että Hrutsevin ajalla valtiollisilla yrityksillä oli yhden prosentin markkinointibudjetti, joka tuli vuoden aikana jotenkin käyttää. Yksinkertaisinta oli tilata kallis tv-mainos.

Reklaamfilmin kautta rahaa virtasi sadoille tekijöille. Muutaman lauseen käsikirjoituspalkkio saattoi olla satoja, jopa tuhansia ruplia, työläisen vuosiansion verran. Mallia otettiin muun muassa MTV:n mainoksista.Elokuvassa Anu Saagim kertoo, miten hänet napattiin koulutyttönä kadulta kondomimainokseen. Niitä ei myyty missään.

Todellisuus ja mainokset olivatkin eri galakseilta. Mainostettuja tuotteita ei usein saanut kaupasta, toisinaan niitä ei koskaan alettu edes valmistaa. Eikä mainoksiakaan välttämättä näytetty missään.

Mitä iloa mainoksista sitten oli?

”Monissa mainostettiin naisille suunnattuja tuotteita, mutta kaik- kein kiitollisin yleisö olivat miehet”, väittää Hardi Volmer. Yllättävää kyllä, mutta neuvostomainoksissa vilkkui paljasta pintaa ja kauniita tyttöjä jopa enemmän kuin lännessä.

Mainokset esitettiin kahdessa viiden minuutin jaksossa päivittäin, ne painettiin ohjelmatietoihin ja niitä katsottiin innokkaasti. Häivähdys kapitalismia kultasi ankean arjen.

Nopeatempoinen, nokkela ja uskomatonta kuvamateriaalia sisältävä dokumentti on hyvin samantapainen kuin Volmerin ja Aarman edellinen yhteistyö Disko ja ydinsota. Toivottavasti myös Eesti Reklaamfilmin huimaava saaga nähdään pian YLE:n kanavilla.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV, RAKVERE TEATTERI, KULLAKETRAJAD-DOKUMENTTI

Tarton päivä on täynnä musiikkia

Tarton päivä on täynnä musiikkia

Tarton kaupungin päivää vietetään 29. kesäkuuta. Silloin kulttuuriltaan rikkaassa kaupungissa on tarjolla laaja valikoima erilaista Tarttoon ja tarttolaisuuteen liittyvää ohjelmaa, […]

21. kesäkuun 2017

Jättiurakka loppusuoralla

Jättiurakka loppusuoralla

Kun nuorten laulu- ja tanssijuhla on ohi, Aet Maatee pakenee tuttavien saarimökkiin Suomeen.   Mutta sitä ennen tapahtuu tämä: Yli […]

19. kesäkuun 2017

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Sakun kartano palvelee matkailijoita yhä paremmin.   Viron kartanoista puhuessa tulevat usein mieleen lukuisat komeat kartanot Tallinnasta itään. Jos haluaa […]

05. kesäkuun 2017

Taideklassikot heräävät eloon

Taideklassikot heräävät eloon

Kuvataiteesta voi nauttia monin eri tavoin. Tallinnan vanhankaupungin Helios-hallissa vyöryy silmille näyttely Monet2Klimt, joka multimedian keinoin esittelee katsojalle Vincent van […]

01. kesäkuun 2017

Lämmintä tunnelmaa viileässä kesäillassa

Lämmintä tunnelmaa viileässä kesäillassa

Käsmun konserttisarja tuo lavalle virolaishuippuja.   Ainutlaatuista kesäkonserttikokemusta etsivän kannattaa suunnata 2.–8. kesäkuuta Käsmun kalastajakylään reilun tunnin päähän Tallinnasta. Pienessä […]

23. toukokuun 2017

Paljon muutakin kuin keskiaikaa

Paljon muutakin kuin keskiaikaa

Hengeltään nuori Vanhakaupunki juhlii värikkäästi.   Tallinnan vanhakaupunki ei tahdo jäädä museoesineeksi. Touko-kesäkuun vaihteessa järjestettävät Tallinnan vanhankaupungin päivät (TVP) nostavat […]

23. toukokuun 2017

Suomi 100 tapetilla

Suomi 100 tapetilla

HeadRead järjestetään 24.–28.5. jo yhdeksättä kertaa. Kirjallisuusfestivaalin nimi on runoilija Karl-Martin Sinijärven luoma sanaleikki sanoista hyvät rivit. HeadRead on pieni […]

22. toukokuun 2017

Universaalien aiheiden kirjailija

Universaalien aiheiden kirjailija

Menestyskirjailija Riikka Pulkkinen on yksi HeadRead-kirjallisuusfestivaalin suomalaisista vieraista.   Kansallisuuden käsite on akuutti aihe nyt, kun kansallismielisyys ja populismi jylläävät […]

22. toukokuun 2017