Tuoretta tietoa Virosta

Jokien sininen väripilkku


04. maaliskuun 2014

Jokien sininen väripilkku

Vuoden 2014 linnuksi valittiin pikkuruinen, mutta pirteä kuningaskalastaja, jota moni pitää lintumaailman kauneimpana siivekkäänä.

Jotain sinistä vilahti silmänurkassa, tuolla se viilettää pitkin veden pintaa, joen yläjuoksulle päin. Kiikarit silmille, kyllä se on kuningaskalastaja. Sitten kuuluu vielä läpitunkeva, korkea vihellys ennen kuin sininen salama laskeutuu joen ylle kaartuvalle oksalle.

Kuningaskalastajan kohtaaminen on usein pikainen, sillä varovainen lintu ei hevin päästä ihailemaan lähietäisyydeltä. Monesti kuuluu vain linnun terävä ääni, vaikka mitään ei näy.

Kuningaskalastaja valittiin vuoden linnuksi Virossa juuri piilottelevan ja hämyisen maineensa vuoksi. Vaikka lintu on kaikille tuttu, niin harva sen elintavoista, saati määristä sen enempää tietää, perustelee Vuoden lintuprojektin vetäjä Riho Kinks Viron Ornitologisesta yhdistyksestä. ”Virossa kuningaskalastajaa on perusteellisemmin tutkinut vain kuuluisa ornitologi Erik Kumari. Siitäkin on vierähtänyt yli puoli vuosisataa”, kertoo Kinks.

”Halusimme myös näyttää, etteivät linnut ole Virossa ainoastaan harmaita ja ruskeita, vaan meillä elää myös todellisia helmiä, jollaisia olemme tottuneet näkemään vain luontoelokuvissa”, hän lisää.

Kirkkaanvärisen höyhenpeitteensä vuoksi kuningaskalastajaa on kutsuttu myös säihkyväksi timantiksi ja sinilinnuksi, mutta myös jäätikaksi, koska se kaivaa pesäkolonsa jokitörmiin. Säihkylintujen lahkoon kuuluvan kuningaskalastajan selkäpuoli on sähkönsininen ja smaragdinvihreä ja vatsa oranssinruskea. Kaunis väritys ei kuitenkaan ole prameilun vuoksi, vaan se auttaa vesistöjen äärellä elävää lintua sulautumaan maastoon: yläpuolelta veden siniseen väriin ja sivulta ruskeisiin jokitörmiin.

Kinksin mukaan kuningaskalastaja on perusvirolainen lintu. Niitä on asustanut Viron leveysasteilla jo satoja, ellei tuhansia vuosia. Linnun esiintymiseen ovat tosin vaikuttaneet vaihtelevat säät, välillä ne ovat kadonneet ja sitten taas palanneet. ”Tällä hetkellä Virossa arvioidaan pesivän noin 50–300 kuningaska lastajaparia. Suuren vaihteluvälin aiheuttavat kylmät talvet talvehtimisalueilla. Muutamat jäävät tosin talveksi Viroonkin.”

Missä upeanvärisen linnun voisi Virossa päästä näkemään?”Tunnetuimpia kuningaskalastajapaikkoja ovat Kaakkois-Virossa sijaitsevat hiekkakiviseinämi- en katveessa kulkevat joet: Ahja, Koiva ja Võhandu. Niitä elää tosin myös muualla jokiympäristöissä ja jopa ojissa, joissa on tarpeeksi korkeat rantatörmät pesää varten.” Saarilla kuningaskalastajia pääsee näkemään yleensä vain muuttoaikoina.

Kinksin mukaan vuoden aikana yritetään selvittää kuningaskalastajan talvista ja kesäistä levinneisyyttä sekä määrää. ”Niinpä toivommekin, että mahdollisimman moni ilmoittaisi havainnoistaan. Se onnistuu kätevästi myös netissä.”

Vuoden linnun kotisivuilta (www.eoy.ee/jaalind) löytyy myös mahtava tietopaketti kuningaskalastajasta: siellä voi katsella videoita ja valokuvia sekä lukea taiturikalastajan elintavoista ja pelata kunkkupelejä. Maaliskuussa kuningaskalastajan kunniaksi julkaistaan oma postimerkki.

Tiesitkö?

■ Värikkääseen kuningaskalastajaan on liitetty maailmalla monenlaisia uskomuksia. 1800-luvulla sen uskottiin ennustavan myrskyn tuloa. Kun kuollut lintu ripustettiin roikkumaan, kääntyi sen nokka myrskyn tulosuuntaan.

Virtojen kunkku

■ Vuoden lintu on valittu Virossa jo vuodesta 1995 alkaen. 20. vuoden linnun kunnian sai kuningaskalastaja, Alcedo atthis.

■ Teemavuotena pyritään saamaan tietoa kuningaskalastajan levinneisyydestä, määrästä ja elinpaikoista Virossa sekä esittelemään suurelle yleisölle kaunista lintua.

■ Vuoden linnun kotisivuilla omat havainnot voi merkitä karttaan: www.eoy.ee/jaalind.

■ Virossa kuningaskalastaja on saanut nimekseen jäälind eli jäälintu, nimi tulee saksasta.

■ Kuningaskalastaja on Virossa harvalukuinen pesimälintu, kanta on noin 50–300 paria. Suomessa niitä pesii arviolta vain 5–30 paria.

 

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT SVEN ZACEK

Pullotettuja vitamiineja

Pullotettuja vitamiineja

Uudet HeyDay-luomumehut ovat tulleet kauppojen hyllyille.   Mehuvallankumous on alkanut, julistaa luomumehuja valmistava tallinnalainen HeyDay Organic -yritys. Vallanku- mouksen takana […]

16. marraskuun 2016

Aavan meren äärellä

Aavan meren äärellä

Lahemaan länsiosan kulttuurihelmiä ovat Viinistu ja Käsmu, seudulla riittää nähtävää myös luontoihmiselle.   Tuuli puhaltaa Suomenlahdelta ja merilevä tuoksuu, kun […]

12. marraskuun 2016

Viehättävä Viljandi – pieni kaupunki järven rannalla

Viehättävä Viljandi – pieni kaupunki järven rannalla

Olen kotoisin Viljandista, kauniista kaupungista Etelä-Virossa, 90 kilometrin päässä Tartosta. Viljandi on Viron kaupunkikohteiden must-paikka. Kaupunki on myös folk-festivaalin koti. […]

24. lokakuun 2016

Matka meriluonnon ihmeisiin

Matka meriluonnon ihmeisiin

Palkittu dokumentaristi Jouni Hiltunen viimeistelee elokuvaa Suomenlahden luonnosta, kuvaukset toivat hänet myös Viroon.   Mies ja mikrofoni rantaniityn laidassa, takana […]

20. lokakuun 2016

Luomualan parhaat palkittiin

Luomualan parhaat palkittiin

Viron ulkomuseon syysmarkkinoilla palkittiin Viron paras luomutuote ja -tuottaja.   Parhaaksi luomutuottajaksi valittiin Etelä-Viron Rõngussa toimiva OÜ BioMari, joka on […]

12. lokakuun 2016

Tuntematon lounaisrannikko

Tuntematon lounaisrannikko

Riikaan vievä vanha maantie mutkittelee Liivinlahden rantoja pitkin Kablista Iklaan.   Rantatietä pitkin kuljettiin aikoinaan ahkerasti Baltian suurimpaan kaupunkiin Riikaan, […]

19. syyskuun 2016

Soomaan kiehtova erämaa

Soomaan kiehtova erämaa

Soomaa on Viron suurin kansallispuisto, joka sijaitsee Viljandin ja Pärnun välissä Etelä-Virossa.   Yleisesti ajatellaan, että on olemassa neljä vuodenaikaa, […]

09. syyskuun 2016

Baltian korkein huippu

Baltian korkein huippu

Suuri Munamäki on Viron suosituimpia nähtävyyksiä.   Haanjamaan ylängöllä sijaitseva Suuri Munamäki kohoaa 318 metriä merenpinnan yläpuolelle, mikä tekee siitä […]

19. elokuun 2016