Tuoretta tietoa Virosta

Inkeroisten itku


28. heinäkuun 2015

Inkeroisten itku

Kodrun suolla kuullaan lauluja inkeroisten elämästä aamuauringon sarastaessa.

 

Inkerikkojen kansanlaulut ja Veljo Tormiksen säveltämä Isuri eepos (Inkeroiseepos) ovat pyörineet pitkään ohjaaja Anne Türnpun mielessä. Tämä vuosi oli otollinen, sillä Virossa juhlitaan Tormiksen 85. syntymäpäivää.

Türnpu on tehnyt projekteja Tormiksen tuotannosta jo pitkään. Nyt hän ohjasi Tormiksen juhlavuoden avajaisesityksen helmikuussa ja valmistelee yhdessä Eva Klemetsin kanssa Inkeroiseepoksen ohella myös toista, syyskuussa esitettävää konserttiteosta.

Suomensukuisten kansojen lauluperinteestä ammentanut Veljo Tormis on Virossa rakastettu säveltäjä, jonka laaja tuotanto koostuu pääosin kuoromusiikista.

Anne Türnpu puolestaan oli kouluikäinen, kun hän innostui vanhoista runolauluista, jotka Virossa tunnetaan nimellä regilaul. Ei ihme, että ennen pitkää Tormiksen ja Türnpun polut ristesivät.

Mutta takaisin Kodrun suolle Järvamaalle. Inkeroiseeposta esitetään siellä kahtena viikonloppuna elokuussa. Kuoroa ja laulajia varten rakennetaan pitkospuut, yleisölle penkit. Esitys alkaa kello viisi aamulla.

”Esityksen jälkeen tarjolla on aidon inkeroiskokin tekemiä perinneruokia, kalapiirakoita, puuroja ja sikurikahvia”, lupaa Türnpu.

Esityksen kuvakieleen on vaikuttanut suomalainen etnografinen dokumenttielokuva karjalaisista häistä 1921.

Laulajia säestää Voces Musicales -kamarikuoron lisäksi haitaristi, joksi Türnpu havitteli alun perin Kimmo Pohjosta, mutta löysi loistavan korvikkeen kotimaasta. Jaak Lutsojassa on samanlaista shamanistista otetta.

Runolaulut esitetään alkuperäiskielellä inkeroiseksi. Tekstejä on muokannut Pietarissa asuva inkerikko Timo Harakka (ei meidän kansanedustajamme vaan kaimansa).

Esitys on tarkoitus viedä myöhemmin laulujen synnyinpaikoille Inkeriin, tosin Türnpu ei vielä osaa sanoa miten. Venäjällä ei voi olla mistään varma.

Maailma luodaan joka päivä

Inkeroiseepos ei ole kalevalamainen tarina sankareineen, pikemminkin myyttinen ja katkelmallinen kertomus Inkerin alkuperäisväestön, erityisesti naisten, elämästä. ”Myös Tormis ajatteli asian niin, että heti kun inkerikko avaa suunsa, syntyykin eepos. Hän ei ole koonnut, karsinut tai peukaloinut keräämiensä laulujen narratiivia.”

Lauluissa käydään läpi ihmiselämän rajatapahtumat kuten syntymä, avioliitto ja kuolema. ”Punainen lanka on: itkien tulet maailmaan, itkien elät ja kuolet”, tiivistää Türnpu.

Türnpun vakuuttaa itkemisen olevan todella rankkaa puuhaa, mutta eri kansoille se on ollut myös tapa langeta loveen.

Kuten eepoksissa yleensä, maailman luominen on keskeinen teema myös Inkeroiseepoksessa. Anne Türnpun mielestä suomalaisugrilaisten heimojen käsitys poikkeaa muista – maailman luominen ei ole mikään kertapaukku vaan jatkuva päivittäinen prosessi. ”Se on pikemminkin sellaista jokapäiväistä kasaan haravointia. Inkeroisten luomislaulussa maailma on keskeneräinen, keltuaisen puolikkaasta tehty. Ehkä siksi, että rajaseudun kansana he ovat aina saaneet kärsiä paljon.”

Inkeroiseepos kuuluu Veljo Tormiksen tuotannon huippuna pidettyyn Unohdetut kansat -sarjaan. Yleensä runonlaulajat kävivät Tormiksen luona Virossa ja laulut äänitettiin siellä, mutta Inkeriin Tormis lähti itse. Kauaksi ei toki tarvinnut mennä, inkeroisten perinteinen asuinala kun alkaa heti Narvan itäpuolelta.

Inkerikot ovat uskonnoltaan ortodokseja, eikä heitä pidä sekoittaa samoille seuduille Suomesta muuttaneisiin luterilaisuutta tunnustaviin inkeriläisiin. Inkeroista puhuvia inkerikkoja on jäljellä enää alle 150.

Anne Türnpu on kierrellyt suomensukuisten kansojen luona ja liitti väitöskirjansakin sugriteemoihin. Vaikka runolaulu on hänelle tärkeä ilmaisumuoto, hän ei pidä sitä enää elävänä kulttuurina. ”Nykyihminen ei kylvä, ei leikkaa eikä laita virsuja jalkaan. Mutta runolaulun kautta voi löytää ratkaisuja ongelmiin ja lievennystä murheeseen.”

Myös Veljo Tormis on todennut, että runolauluihin ei ole mitään lisättävää, ne ovat valmiita sellaisenaan. Vaikka lauluja miten muokkaisi ja esityksiin miksaisi didgeridoon, kuten Türnpu on tehnyt.

”Tormiksen sanoin: en käytä runolaulua vaan runolaulu käyttää minua”, sanoo Türnpu.

Veljo Tormis 85

Viron merkittävimpiin kuuluva säveltäjä Veljo Tormis täyttää 85 vuotta 7. elokuuta. Kesän loppuun ajoittuvat myös juhlavuoden päätapahtumat.

Isuri eepos

Ohjaus Anne Türnpu ja Eva Klemets, 7.–9.8. ja 14.–16.8. Kodrun suolla Järvamaalla. Liput Piletilevi.

Meditatsioonid Tormisega

Ohjaus Anne Türnpu ja Eva Klemets.

Konserttisarja Muusika Eestimaale

Yhteensä 15 konserttia Viron maakunnissa. Esiintyvät Viron kansallinen mieskuoro RAM, Viron filharmoninen kamarikuoro ja Collegium Musicale. Järjestäjä Eesti Kontsert.

Musikaalinen manaus Sünnisõnad

Ohjaus Peeter Jalakas, kapellimestari Tõnu Kaljuste. 10.–12.8. Noblessnerin valimossa. Liput ja info Von Krahl.

www.vonkrahl.ee

 

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Tarton taidemuseo porautuu virolaisen sarjakuvan hämärään olemukseen.   Sarjakuvanäyttely Hall tsoon on saanut paljon palstatilaa, ja avajaisissa tammikuun lopulla Tarton […]

16. helmikuun 2017

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Viron arkkitehtuurimuseossa pääsee remontin jälkeen jälleen tutustumaan virolaiseen ja kansainväliseen arkkitehtuuriin. Museossa on pysyvä näyttely, joka esittelee sata vuotta virolaista […]

14. helmikuun 2017

TSOJ TOP-5

TSOJ TOP-5

Tallinnan Suomalaiset Opiskelijat ry antaa vinkkejä vapaa-ajanviettopaikoista! TSOJ:n toiminnasta löytyy lisätietoja Facebookista.   1. Ravintola Vegan Restoran V Vegan Restoran […]

09. helmikuun 2017

Kartanon koululaisia ja hevosia

Kartanon koululaisia ja hevosia

Ruilan kylän sydän on kartano, jossa toimivat nykyään koulu ja hevostalli.   Tallinnan ja Haapsalun maantien varrella sijaitsee Ruilan kylä, […]

08. helmikuun 2017

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Nykyisen Viron pohjoisosa oli tuhat vuotta sitten osa merkittävää kauppatietä. Viikingit eivät liikkuneet alueella vihamiehinä, vaan kauppiaina. Merimuseon mielenkiintoisessa viikinkinäyttelyssä […]

08. helmikuun 2017

Seurakunnan toimintaa

Seurakunnan toimintaa

Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja palvelee Virossa asuvia suomalaisia. Sen jäsenistä on Suomen kansalaisia hieman […]

31. tammikuun 2017

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Mikä tekee Pärnusta lomakohteen vailla vertaa?   Onko se kilometrien pituinen hiekkaranta vai joka puolella levittäytyvät puistot ja lehmuskujat – […]

18. tammikuun 2017

Keräilijöiden aarteita näytillä

Keräilijöiden aarteita näytillä

The Baltic Guiden eläkkeelle siirtynyt päätoimittaja Mikko Savikko on kerännyt virolaisia keittokirjoja jo viisitoista vuotta. Intohimoisen keräilijän kokoelmissa on muun […]

17. tammikuun 2017