Tuoretta tietoa Virosta

HÜTTÜNEN-Panokset kovenevat


08. kesäkuun 2015

HÜTTÜNEN-Panokset kovenevat

Noin vuosi sitten alkanut Ukrainan sota, Venäjän valloituspolitiikka ja sotilaallinen aktivoituminen kaikilla raja-alueillaan on muuttanut virolaisten asennetta myönteisemmäksi maan puolustusvoimien vahvistamista kohtaan. Myös henkinen ilmapiiri on Virossa selvästi militarisoituneempi kuin pari vuotta sitten.

Keväällä työnsä aloittanut uusi hallitus kaavailee vapaaehtoisten maanpuolustuskurssien järjestämistä tavallisille kansalaisille ja lukioiden opetusohjelmaan on suunnitelmissa liittää puolustusopetusta. Kouluttajina toimisivat puolustusvoimien ja suojeluskuntien henkilökunta.

Viron puolustusvoimat tukeutuvat vahvasti yleiseen asevelvollisuuteen. Maassa suunnitellaan uusien taisteluajoneuvojen hankkimista sekä nopean toiminnan joukkojen määrän kasvattamista 21 000 sotilaaseen. Joukko-osasto koostuisi pääasiassa reserviläisistä.

Viron puolustusmenot ovat Naton vaatimassa kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta. Useimmat Nato-maat eivät tähän pääse, kuten ei puolueeton Suomikaan. Viron puolustusvoimien komentaja, kenraalimajuri Riho Terras kertoi Ylen haastattelussa, että huhtikuun alussa puolustusvoimien henkilökunnan palkkoja nostettiin keskimäärin 18,7 prosenttia, jotta avoimina olevat kantahenkilökunnan virat saadaan täytettyä.

Lisäksi Viro, kuten myös Latvia ja Liettua, haluaa maaperilleen pysyviä Nato-joukkoja, -tankkeja ja -lentokoneita. Maiden asevoimien komentajat haluavat, että Nato sijoittaisi Baltiaan 3 000–5 000 miehen vahvuisen prikaatin.

Tämä ei kuitenkaan riitä kaikille. Vuonna 2007 Viron puolustusvoimista eronnut everstiluutnantti Leo Kunnas sanoi Ylen haastattelussa, että Viron pitäisi kaksinkertaistaa asevoimiensa miesvahvuus. Kunnas kritisoi myös sitä, että palvelukseen kutsutaan vain noin 40 prosenttia ikäluokasta.

Toukokuun alussa Virossa oli suuri Siil-sotaharjoitus. Harjoitukseen osallistui peräti 13 000 sotilasta. Ilta Sanomat kertoi artikkelissaan, että kansainvälisen ajatushautomon International Centre of Defence and Securityn johtaja, virolainen Kuno Peek, arvioi, että Viron asevoimien kokoon verrattuna 13 000 sotilaan harjoitus vastaa jo sodan ajan liikekannallepanoa.

Samassa artikkelissa Suomen maanpuolustuskorkeakoulun maasotaopin pääopettaja Petteri Kajanmaa sanoi, että kyseessä on ilman muuta jonkinlainen voimannäyttö Venäjän suuntaan.

Mielipidemittausten mukaan selvä enemmistö virolaisista pitää Natoa hyvänä asiana. Financial Timesin haastattelussa kenraalimajuri Terras sanoi, että virolaisten on huolehdittava siitä, että he itse uskovat viidenteen artiklaan, mutta vielä tärkeämpää on pitää huolta siitä, että herra Putin uskoo viidenteen artiklaan. Nato-sopimuksen viidennen artiklan mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

Puolustustahdon ja puolustusvoimien vahvistuminen Virossa ei ole merkki sotahulluudesta, vaan johtuu historian karvaista opetuksista sekä Venäjän asevoimien nopeasta, aggressiivisesta aktivoitumisesta pohjolassa.

Hüttünen

Leipä jatkukoon!

Leipä jatkukoon!

Taiteilijat eivät perinteisesti ole kriittisiä ruuan suhteen. Kun iso työ on saatu kaupaksi, tai uusi apuraha pelastanut talouden, voidaan tilata […]

16. marraskuun 2016

Saarenmaan lauttaliikenne meni taas karille

Saarenmaan lauttaliikenne meni taas karille

Lokakuussa 2016 vaihtui operaattori Viron mantereen ja Saarenmaan sekä Hiidenmaan välisessä lauttaliikenteessä. Vuodesta 1994 liikennöinnistä vastannut yksityinen AS Saaremaa Laevakompanii […]

10. marraskuun 2016

Uusi uljas presidentti

Uusi uljas presidentti

Nyt Virolla on uusi presidentti, vaikka välillä tuntui siltä, että vanha presidentti Ilves saa jatkaa uraansa maailman tappiin asti. Viron […]

07. marraskuun 2016

Työtä on, mistä tekijät?

Työtä on, mistä tekijät?

Viron presidentinvaalit on käyty kansanvaalin hengessä. Parasta vaalikamppailussa on ollut, poliittisten lehmänkauppaspekulaatioiden lisäksi, Viron yhteiskunnan ongelmien ja haasteiden perinpohjainen läpikäyminen. […]

21. lokakuun 2016

Kaupunki ei ole koskaan valmis

Kaupunki ei ole koskaan valmis

Joka vuosi, niin kauas kuin historiaa tunnetaan, nousee Ülemiste-järvestä pieni mies, joka kysyy, joko kaupunki on valmis. Hänelle kuuluu vastata: […]

18. lokakuun 2016

Autiot puistot ja huonot pyörätiet

Autiot puistot ja huonot pyörätiet

Euroopan kaupungeissa viheralueet ovat asukkaiden rentoutumispaikkoja. Puistoissa ja bulevardeilla tavataan tuttavia, vaihdetaan kuulumisia, syödään lounasta tai vain nautitaan kauniista ilmasta. […]

07. lokakuun 2016

Hääjuttuja

Hääjuttuja

Virossa virallinen naimisiin meneminen alkaa avioliittohakemuksella perhevirastoon, noin vapaasti käännettynä. Hakemus täytyy tehdä vähintään kuukausi ennen häitä ja hakemus on […]

20. syyskuun 2016

Rockia Renardin majalla

Rockia Renardin majalla

Istumme Peatusen terassilla Telliskivessä, kahden rautatien ravintolavaunun väliin rakennetulla puulavalla. Keskustelemme Tallinnaan muuttaneista rocktähdistä, jotka saavat vieläkin elää melko tuntemattomina […]

19. syyskuun 2016