Automatkalla rajoja pitkin
Viron eteläisimmät maakunnat ovat Latvian ja Venäjän rajanaapureita.
Tartosta pääsee hyväkuntoista tietä pitkin Räpinaan, jossa on muun muassa Viron vanhin toimiva tehdas. Räpinan paperitehtaalla valmistetaan tuotteita keräyspaperista. Paikkakunta on kuuluisa myös puutarhakoulustaan ja Sillapään linnan puistossa voi ihailla komeita puita ja pensaita.
Räpinasta voi suunnan ottaa Lüübnitsaan, jonka rannasta on näköyhteys Venäjälle. Parhaiten naapurimaahan näkee rannan lintutornista. Pieni kylä tunnetaan elokuun sipuli- ja kalamarkkinoista. Siitä eteenpäin on Värska, jossa tuotetaan kivennäisvesiä ja, jossa on mielenkiintoinen Seto Talumuuseum. Alueen kylissä on useita pieniä rukoushuoneita, tsasouneja.
Uusi raja jakoi Neuvostoliiton hajottua myös Setomaan. Henkisenä pääkaupunkina siihen saakka toiminut Petseri luostareineen jäi Venäjälle. Yksi kummallinen jäänne rajanvedosta on Värskan ja Saatsen välillä, jossa tie kulkee pikkumatkan Venäjän puolella. Autosta ei saa poistua kyseisellä kilometrin tienpätkällä.
Matkailijan kannattaa Venäjän rajan lähellä liikkuessaan huomioida, että joissakin paikoissa naapurimaan puhelinoperaattorien kentät saattavat olla varsin voimakkaita ja puhelin valitsee näppärästi kalliimman maksuluokan venäläisen verkon.
Rajan paikkaa on muutettu historian kuluessa monesti. Vastseliinan piispanlinnoituksessakin on siitä muistona Piiri kõrts eli Rajankrouvi. Kaukana Venäjän raja ei ole nytkään eli alle 10 kilometrin päässä.
Viron eteläisemmässä osassa, Latvian rajan tuntumassa on Paganamaa ja sen suojelualue patikkapolkuineen. Sieltä ei ole pitkä matka Vastse-Roosaan, jossa on Metsavenna talu. Siellä voi tutustua metsäveljien historiaan.
Käytännössä raja Latvian ja Viron väliltä katosi EU:n tultua. Kaksoiskaupunki Valga-Valka on siitä hyvä esimerkki. Vieras ei aina huomaa, milloin ylittää valtion rajan. Tarkkaavainen huomaa eron tietenkin kylteistä ja ehkäpä virolaisten alkoholia ostavien autojen määrästä Latvian puolen myymälöiden edessä.
Rajalta löytyy myös Viron asukasluvultaan pienin kaupunki, Mõisaküla, jossa on hieman yli 800 asukasta.
Mikäli autolla ajaa kaikki edellä mainitut paikat läpi, on matkamittariin lukema kasvanut noin 300 kilometrillä. Matkan varrella on mainittujen kohteiden lisäksi niin paljon katsottavaa ja koettavaa, että yhdessä tai kahdessakaan päivässä ei matkaa ehdi tekemään.
TEKSTI JA KUVAT MIKKO SAVIKKO
Lue lisää samasta aiheesta