Tuoretta tietoa Virosta

Anu Liivak on johtanut Kumua viisi vuotta


17. lokakuun 2013

Anu Liivak on johtanut Kumua viisi vuotta

”Taidemuseo kilpailee kävijöistä ostoskeskuksen ja virtuaalisen maailman kanssa.”

 

Alberto Ciacometti, Damien Hirst, Ilja Kabakov, Henry Moore – Kumun kesäkauden hitti Kritiikki ja kriisitnäyttely kuhisee taiteen suuria nimiä. Sodanjälkeistä eurooppalaista avantgardea nähdään Virossa ensi kertaa näin laa- jasti. Taidemuseon johtaja Anu Liivak on syystä ylpeä.

”Näyttelystä puuttuu tavanomainen suuntausjaottelu ja vastakkainasettelu idän ja lännen välillä. Mukana on myös kaksi virolaista taiteilijaa, Kaljo Põllu ja Raul Meel.”

Liivakin mukaan erityisesti virolaiselle vanhemmalle polvelle näyttely on myös nostalginen. Esillä on taiteilijoita, joista neuvostoaikana kuultiin ja joita ihailtiin, mutta joiden teoksia nähtiin korkeintaan kopioina.

Vuonna 2006 avattu Kumu on nostanut Viron taidemaailman kartalle.

”Kumu mullisti paikallisen taideelämän, sillä ennen tätä rakennusta Viron taidemuseolla ei ollut kunnon tiloja, joissa esitellä omia kokoelmiaan. Samalla se muutti kansainvälisen kanssakäymisen tasavertaiseksi”, Anu Liivak summaa.

Viron itsenäistyttyä länsimai- nen taideväki oli kyllä kiinnostu- nut eksoottisesta entisestä itäblo- kin maasta, mutta suhde oli melko isällinen. Kumu osoitti, ettei Viron taide ole mikään neuvostotaiteen jatke, vaan sillä on oma historia ja ilme.

Kun Anu Liivak aloitti Kumun johtajana 2008, hän koki tulevansa valmiiseen pöytään. Kaksi vuotta toiminut museo oli juuri saanut Euroopan museopalkinnon ja ehtinyt näyttää kyntensä. Liivak lupasi säilyttää museon maineen.

Liivak on käyttänyt paljon aikaa kansainvälisten verkostojen vahvistamiseen. Hän uskoo uusien taideteorioiden näkemykseen keskuksen ja provinssin erojen hälvenemisestä. Kumuun on saatu merkittäviä näyttelyitä, ja Kritiikki ja kriisitnäyttely on komea lisä museon ceeveessä.

Kumun kautta virolainen taide löytää tiensä myös maailmalle. Kokoelmista on parhaillaan teoksia sotienvälistä pohjoismaista nykytaidetta esittelevässä näyttelyssä Norjassa. Ranskalainen kuraattori halusi Skandinavian lisäksi myös Baltian ehdottomasti mukaan.

Anu Liivak on innoissaan eurooppalaisten keskisuurten museoiden Translocal-verkostoprojektista. Arvokkaista paikal- Kumuun on saatu merkittäviä näyttelyitä, ja Kritiikki ja kriisit -näyttely on komea lisä museon ceeveessä. lisista kokoelmista syntyy eräänlainen metakokoelma, josta voi lainata ja sijoittaa teoksia toisten museoiden pysyviin näyttelyihin. Ideaa on kypsytelty museonjohtajien tapaamisissa Tallinnan lisäksi Grazissa, Łódźissa ja Brnossa.

Nykymuseon kosiskeltava yleisöä

Ennen Kumua Anu Liivak luotsasi 12 vuotta Tallinnan taidehallia ja siirtyi sen jälkeen Suomeen Retretin johtajaksi. Kumpikin kokemus on ollut tärkeä. Taidehallin 1990- luvun näyttelyt herättivät huomiota sekä kotimaassa että ulkomailla, ja Liivak muistelee aikaa itselleen antoisimpana.

Retretti tarjosi toisella tavalla kiinnostavan kauden, sillä vastaavaa taloudellisesti itsenäistä taidelaitosta ei Virossa ole vieläkään. Liivakin mukaan myös laajalle ylei- sölle suuntautuminen oli erilainen lähestymistapa verrattuna taiteilijakeskeiseen Taidehalliin.

Liivak pitää Viron taidepiirejä edelleen hiukan elitistisinä. Kumun yhtenä tehtävänä Liivak näkee kuitenkin juuri työn yleisön kanssa.

”Museomiljöön kanssa kävijöistä kilpailevat ostoskeskukset, baarit ja jopa virtuaalinen maailma. Ja markkinoinnissa emme pysty kilpailemaan H&M:n kanssa”, naurahtaa Liivak.

Kumu ei ole nykytaiteen museo, kuten usein luullaan, vaan nimenomaan Viron taidemuseon päärakennus, jonka eri kerroksissa esitellään eri aikakausien taidetta.

Pitäisikö Virossa olla myös erillinen nykytaiteen museo? Liivak arvelee, että siitä olisi jopa hyötyä Kumulle. Se antaisi mahdollisuuden keskittyä pelkästään omiin kokoelmiin ja aikaisempaan taiteeseen.

”Toisaalta olemme saaneet jännää palautetta, jonka mukaan eri aikojen taide luo positiivista synergiaa.”

Kumun synergiaa on hehkuttanut muun muassa taidekriitikko Otso Kantokorpi. Perinteisen taiteen ystävät vilkaisevat käydessään myös viidennen kerroksen nykytaiteen näyttelyn, jonne eivät välttämättä muuten menisi. Ja päinvastoin. Kritiikki ja kriisit on auki loka- kuun loppuun. Tulevan talven näyttelyistä Liivak mainostaa erityisesti kokeilevan äänitaiteen näyttelyä sekä kahta virolaista neuvostokauden taiteilijaa. Nikolai Kormašov yhdisti ikonimaalauksen estetiikan aikakauden työläisteemoihin. Viron taiteen kultakaudella 30-luvulla aloittanut Lepo Mikko jatkoi muotokokeiluja myös sodan jälkeen.

 

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Tarton päivä on täynnä musiikkia

Tarton päivä on täynnä musiikkia

Tarton kaupungin päivää vietetään 29. kesäkuuta. Silloin kulttuuriltaan rikkaassa kaupungissa on tarjolla laaja valikoima erilaista Tarttoon ja tarttolaisuuteen liittyvää ohjelmaa, […]

21. kesäkuun 2017

Jättiurakka loppusuoralla

Jättiurakka loppusuoralla

Kun nuorten laulu- ja tanssijuhla on ohi, Aet Maatee pakenee tuttavien saarimökkiin Suomeen.   Mutta sitä ennen tapahtuu tämä: Yli […]

19. kesäkuun 2017

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Sakun kartano palvelee matkailijoita yhä paremmin.   Viron kartanoista puhuessa tulevat usein mieleen lukuisat komeat kartanot Tallinnasta itään. Jos haluaa […]

05. kesäkuun 2017

Taideklassikot heräävät eloon

Taideklassikot heräävät eloon

Kuvataiteesta voi nauttia monin eri tavoin. Tallinnan vanhankaupungin Helios-hallissa vyöryy silmille näyttely Monet2Klimt, joka multimedian keinoin esittelee katsojalle Vincent van […]

01. kesäkuun 2017

Lämmintä tunnelmaa viileässä kesäillassa

Lämmintä tunnelmaa viileässä kesäillassa

Käsmun konserttisarja tuo lavalle virolaishuippuja.   Ainutlaatuista kesäkonserttikokemusta etsivän kannattaa suunnata 2.–8. kesäkuuta Käsmun kalastajakylään reilun tunnin päähän Tallinnasta. Pienessä […]

23. toukokuun 2017

Paljon muutakin kuin keskiaikaa

Paljon muutakin kuin keskiaikaa

Hengeltään nuori Vanhakaupunki juhlii värikkäästi.   Tallinnan vanhakaupunki ei tahdo jäädä museoesineeksi. Touko-kesäkuun vaihteessa järjestettävät Tallinnan vanhankaupungin päivät (TVP) nostavat […]

23. toukokuun 2017

Suomi 100 tapetilla

Suomi 100 tapetilla

HeadRead järjestetään 24.–28.5. jo yhdeksättä kertaa. Kirjallisuusfestivaalin nimi on runoilija Karl-Martin Sinijärven luoma sanaleikki sanoista hyvät rivit. HeadRead on pieni […]

22. toukokuun 2017

Universaalien aiheiden kirjailija

Universaalien aiheiden kirjailija

Menestyskirjailija Riikka Pulkkinen on yksi HeadRead-kirjallisuusfestivaalin suomalaisista vieraista.   Kansallisuuden käsite on akuutti aihe nyt, kun kansallismielisyys ja populismi jylläävät […]

22. toukokuun 2017