Tuoretta tietoa Virosta

Anu Liivak on johtanut Kumua viisi vuotta


17. lokakuun 2013

Anu Liivak on johtanut Kumua viisi vuotta

”Taidemuseo kilpailee kävijöistä ostoskeskuksen ja virtuaalisen maailman kanssa.”

 

Alberto Ciacometti, Damien Hirst, Ilja Kabakov, Henry Moore – Kumun kesäkauden hitti Kritiikki ja kriisitnäyttely kuhisee taiteen suuria nimiä. Sodanjälkeistä eurooppalaista avantgardea nähdään Virossa ensi kertaa näin laa- jasti. Taidemuseon johtaja Anu Liivak on syystä ylpeä.

”Näyttelystä puuttuu tavanomainen suuntausjaottelu ja vastakkainasettelu idän ja lännen välillä. Mukana on myös kaksi virolaista taiteilijaa, Kaljo Põllu ja Raul Meel.”

Liivakin mukaan erityisesti virolaiselle vanhemmalle polvelle näyttely on myös nostalginen. Esillä on taiteilijoita, joista neuvostoaikana kuultiin ja joita ihailtiin, mutta joiden teoksia nähtiin korkeintaan kopioina.

Vuonna 2006 avattu Kumu on nostanut Viron taidemaailman kartalle.

”Kumu mullisti paikallisen taideelämän, sillä ennen tätä rakennusta Viron taidemuseolla ei ollut kunnon tiloja, joissa esitellä omia kokoelmiaan. Samalla se muutti kansainvälisen kanssakäymisen tasavertaiseksi”, Anu Liivak summaa.

Viron itsenäistyttyä länsimai- nen taideväki oli kyllä kiinnostu- nut eksoottisesta entisestä itäblo- kin maasta, mutta suhde oli melko isällinen. Kumu osoitti, ettei Viron taide ole mikään neuvostotaiteen jatke, vaan sillä on oma historia ja ilme.

Kun Anu Liivak aloitti Kumun johtajana 2008, hän koki tulevansa valmiiseen pöytään. Kaksi vuotta toiminut museo oli juuri saanut Euroopan museopalkinnon ja ehtinyt näyttää kyntensä. Liivak lupasi säilyttää museon maineen.

Liivak on käyttänyt paljon aikaa kansainvälisten verkostojen vahvistamiseen. Hän uskoo uusien taideteorioiden näkemykseen keskuksen ja provinssin erojen hälvenemisestä. Kumuun on saatu merkittäviä näyttelyitä, ja Kritiikki ja kriisitnäyttely on komea lisä museon ceeveessä.

Kumun kautta virolainen taide löytää tiensä myös maailmalle. Kokoelmista on parhaillaan teoksia sotienvälistä pohjoismaista nykytaidetta esittelevässä näyttelyssä Norjassa. Ranskalainen kuraattori halusi Skandinavian lisäksi myös Baltian ehdottomasti mukaan.

Anu Liivak on innoissaan eurooppalaisten keskisuurten museoiden Translocal-verkostoprojektista. Arvokkaista paikal- Kumuun on saatu merkittäviä näyttelyitä, ja Kritiikki ja kriisit -näyttely on komea lisä museon ceeveessä. lisista kokoelmista syntyy eräänlainen metakokoelma, josta voi lainata ja sijoittaa teoksia toisten museoiden pysyviin näyttelyihin. Ideaa on kypsytelty museonjohtajien tapaamisissa Tallinnan lisäksi Grazissa, Łódźissa ja Brnossa.

Nykymuseon kosiskeltava yleisöä

Ennen Kumua Anu Liivak luotsasi 12 vuotta Tallinnan taidehallia ja siirtyi sen jälkeen Suomeen Retretin johtajaksi. Kumpikin kokemus on ollut tärkeä. Taidehallin 1990- luvun näyttelyt herättivät huomiota sekä kotimaassa että ulkomailla, ja Liivak muistelee aikaa itselleen antoisimpana.

Retretti tarjosi toisella tavalla kiinnostavan kauden, sillä vastaavaa taloudellisesti itsenäistä taidelaitosta ei Virossa ole vieläkään. Liivakin mukaan myös laajalle ylei- sölle suuntautuminen oli erilainen lähestymistapa verrattuna taiteilijakeskeiseen Taidehalliin.

Liivak pitää Viron taidepiirejä edelleen hiukan elitistisinä. Kumun yhtenä tehtävänä Liivak näkee kuitenkin juuri työn yleisön kanssa.

”Museomiljöön kanssa kävijöistä kilpailevat ostoskeskukset, baarit ja jopa virtuaalinen maailma. Ja markkinoinnissa emme pysty kilpailemaan H&M:n kanssa”, naurahtaa Liivak.

Kumu ei ole nykytaiteen museo, kuten usein luullaan, vaan nimenomaan Viron taidemuseon päärakennus, jonka eri kerroksissa esitellään eri aikakausien taidetta.

Pitäisikö Virossa olla myös erillinen nykytaiteen museo? Liivak arvelee, että siitä olisi jopa hyötyä Kumulle. Se antaisi mahdollisuuden keskittyä pelkästään omiin kokoelmiin ja aikaisempaan taiteeseen.

”Toisaalta olemme saaneet jännää palautetta, jonka mukaan eri aikojen taide luo positiivista synergiaa.”

Kumun synergiaa on hehkuttanut muun muassa taidekriitikko Otso Kantokorpi. Perinteisen taiteen ystävät vilkaisevat käydessään myös viidennen kerroksen nykytaiteen näyttelyn, jonne eivät välttämättä muuten menisi. Ja päinvastoin. Kritiikki ja kriisit on auki loka- kuun loppuun. Tulevan talven näyttelyistä Liivak mainostaa erityisesti kokeilevan äänitaiteen näyttelyä sekä kahta virolaista neuvostokauden taiteilijaa. Nikolai Kormašov yhdisti ikonimaalauksen estetiikan aikakauden työläisteemoihin. Viron taiteen kultakaudella 30-luvulla aloittanut Lepo Mikko jatkoi muotokokeiluja myös sodan jälkeen.

 

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Harmaalta alueelta parrasvaloihin

Tarton taidemuseo porautuu virolaisen sarjakuvan hämärään olemukseen.   Sarjakuvanäyttely Hall tsoon on saanut paljon palstatilaa, ja avajaisissa tammikuun lopulla Tarton […]

16. helmikuun 2017

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Arkkitehtuurimuseo avasi ovet uudistuneena

Viron arkkitehtuurimuseossa pääsee remontin jälkeen jälleen tutustumaan virolaiseen ja kansainväliseen arkkitehtuuriin. Museossa on pysyvä näyttely, joka esittelee sata vuotta virolaista […]

14. helmikuun 2017

TSOJ TOP-5

TSOJ TOP-5

Tallinnan Suomalaiset Opiskelijat ry antaa vinkkejä vapaa-ajanviettopaikoista! TSOJ:n toiminnasta löytyy lisätietoja Facebookista.   1. Ravintola Vegan Restoran V Vegan Restoran […]

09. helmikuun 2017

Kartanon koululaisia ja hevosia

Kartanon koululaisia ja hevosia

Ruilan kylän sydän on kartano, jossa toimivat nykyään koulu ja hevostalli.   Tallinnan ja Haapsalun maantien varrella sijaitsee Ruilan kylä, […]

08. helmikuun 2017

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Viikinkiaarteet hehkuvat Tallinnassa

Nykyisen Viron pohjoisosa oli tuhat vuotta sitten osa merkittävää kauppatietä. Viikingit eivät liikkuneet alueella vihamiehinä, vaan kauppiaina. Merimuseon mielenkiintoisessa viikinkinäyttelyssä […]

08. helmikuun 2017

Seurakunnan toimintaa

Seurakunnan toimintaa

Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa kuuluu Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja palvelee Virossa asuvia suomalaisia. Sen jäsenistä on Suomen kansalaisia hieman […]

31. tammikuun 2017

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri

Mikä tekee Pärnusta lomakohteen vailla vertaa?   Onko se kilometrien pituinen hiekkaranta vai joka puolella levittäytyvät puistot ja lehmuskujat – […]

18. tammikuun 2017

Keräilijöiden aarteita näytillä

Keräilijöiden aarteita näytillä

The Baltic Guiden eläkkeelle siirtynyt päätoimittaja Mikko Savikko on kerännyt virolaisia keittokirjoja jo viisitoista vuotta. Intohimoisen keräilijän kokoelmissa on muun […]

17. tammikuun 2017