Tuoretta tietoa Virosta

27.8.2018 | Historia

Estland hiipui

Estland hiipui"Reval. Die kleine Strandpforte mit der Olaikirche". Kuva ja teksti esittelevät Olevisten kirkon ja Väike Rannavärav -kaupunginportin.

Viron itsenäistymisen seurauksista yksi oli ”Estlandin” eli saksalainen Viron hiipuminen ja lopulta katoaminen. Vanha ja omaperäinen kulttuuri kuihtui.

 

Saksalaisen Estlandin katoamista ei uudessa tasavallassa pidetty mitenkään pahana asiana. Juuri baltiansaksalaiset olivat olleet Viron kansallisesta heräämisestä lähtien virolaisten ”kulttuurivihollisia” ja juuri saksalaisia vastaan virolaisen kulttuurin oli täytynyt taistella pysyäkseen hengissä. Saksalaistaminen ja saksalaistuminen oli se, mikä kaikkein eniten oli uhannut virolaisuutta.

Kulttuuriraja oli selvä, oikeastaan se muistutti siirtomaiden tilannetta. Oli muualta tullut yläluokka, joka henkisesti oli sidoksissa yhteen eurooppalaiseen suurvaltaan ja sitten oli paikallinen väestö, jota ei pidetty kypsänä korkeampaan henkiseen elämään, saati sitten korkeakulttuuriin.

Siirtomaista Baltian erotti vain aika: jako saksalaisiin ja maakansaan (virolaiset tai latvialaiset) oli syntynyt jo 1200-luvulla. Baltiansaksalaiset erosivat paljonkin keisarikunnan saksalaisista ja monet suvut olivat asuneet Baltiassa vuosisatoja ja sinne juurtuneet. Oikeastaan kaksi kansaa eli rinnakkain. Virossa oli kaksi maailmaa, kaksi todellisuutta: saksalainen ja virolainen.

 

Hansakaupunki Reval

Tallinna on syystäkin ylpeä pitkästä historiastaan ja hansa-perinteistään. Usein unohdetaan, että Hansa-Tallinna ei ollut virolainen kaupunki. Se oli saksalainen kaupunki Virossa.

Tallinna eli Reval oli tyypillinen Itämeren alueen hansakaupunki. Revalin ainoa erityispiirre oli, että kaupungin asukkaista normaalia suurempi osa oli ei-saksalaisia. Luonnollisesti Saksan rannikolla koko kaupungin väestö oli saksalaista ja jopa Riiassa saksalaisten osuus väestöstä oli suurempi kuin Tallinnassa. Väestösuhteeseen Tallinnan erikoisuus sitten loppuikin. Muuten se oli normaali hansakaupunki.

Hansalle oli tyypillistä, että kauppiaat uransa aikana asuivat useammassa kuin yhdessä kaupungissa. Oppipoikina he opettelivat ammattinsa yleensä jollakin isänsä kauppakumppanin kauppahuoneella ja muualla kuin kotikaupungissa.

Opittuaan kauppiaan ammatin nuori kauppias perusti ensimmäisen liikkeensä jonnekin toiseen kaupunkiin ja niin hansakauppiaat kiersivät erityisesti uransa alkuaikoina monessa kaupungissa ja loivat paikallisiin kauppiaisiin henkilökohtaiset suhteet, jotka keskiajalla olivat luottamuksellisen kaupankäynnin perusedellytys. Tallinna oli osa tätä kiertoa eikä se ollut yhtään sen ”ulkomaisempi” kaupunki kuin vaikkapa Rostock tai Danzig.

Virolaiset olivat kaupungin ”kansalaisia”, mutta heillä ei ollut äänioikeutta kaupungin asioissa. Äänioikeus oli vain miehillä ja heistäkin niillä, joiden maksamat verot ylittivät äänioikeuskynnyksen. Paremmat käsityöläisammatit oli varattu hansakaupunkien saksalaisille, sillä käsityöläiskisällit kiersivät Hansan maailmaa aivan samoin kuin kauppiaiden pojat.

Uudet ajatukset, tarinat kaukaisista maista, oudot mausteet ja muut suuren maailman asiat tulivat keskiajalla Tallinnaan suunnilleen samaan aikaan kuin muuallekin. Itse asiassa Tallinna oli osa ”suurta maailmaa”. Tästä kaikesta tietenkin pääsivät osallisiksi myös virolaiset, joiden osa oli olla palveluskuntaa eikä niin arvostettuja käsityöläisiä. Keskiajan Tallinna kuului Eurooppaan ja läntiseen kristikuntaan. Se koki niin renessanssin kuin uskonpuhdistuksenkin, kiitos Tallinnan saksalaisuuden.

  "Reval. Die alten Festungstürme" lukee 1900-luvun alun kuvassa, joka esittelee Revalin eli Tallinnan kaupunginmuurin torneja.

Kartanot kulttuurin levittäjinä

Virolaiset olivat maaorjia ja saksalaiset aateliset olivat maaorjien omistajia. Tilanne ei ollut kulttuurivaihdolle paras mahdollinen.

Saksalainen maalaisaateli oli kartanossaan kuin saaressa keskellä virolaisen maalaisväestön merta. Luonnollisesti vähemmistönä ollut yläluokka perusteli asemaansa monin tavoin. Virolaisten suurin vika oli siinä, etteivät he olleet saksalaisia. Viron kieli ei yläluokan käsityksen mukaan soveltunut korkeampaan ajatteluun ja virolainen oli muutenkin ihmisenä saksalaista tyhmempi ja saamattomampi. Jalon aatelin suuri humaaninen velvollisuus oli tietenkin sivistää virolaista alkuasukasväestöä.

Asiat leviävät yleensä esimerkin voimalla. Suomessa erillinen rakennus erilliseen tarpeeseen eli hyyskä tuli yleiseen käyttöön, kun Viaporin linnoituksen rakennustöitä 1700-luvulla valvoneet ruotsalaiset insinöörit pystyttivät sellaisia omaan käyttöönsä. Idea todettiin hyväksi ja otettiin omaksi. Samalla tavalla, esimerkistä, levisivät muutkin uudet ideat.

”Baltian paronit” pitivät läheisiä suhteita Saksaan, uudet kirjat levisivät myös Viroon, aikakauslehtiä tilattiin, Saksassa käytiin.  ”Baltian paronit” olivat paljon kansainvälisempiä kuin Suomen aateli. Aatelin mukana tulivat uudet ajatukset maaseudulle.

Virolainen kylämies, joka teki taksvärkkiään kartanon perunapellolla aivan varmasti katsoi, että saksojen parempaa perunansiementä tuli myös hänen mökkinsä perunamaahan. Lehmien laatu parani, sillä kukapa sitä Saksasta tuotua valiosonnia yöllä laitumella valvoi? 

Opittiin myös uusia työmenetelmiä sitä mukaa, kun kartanot tehostivat maatalouttaan uusin konein ja opein. Virolainen maaseutu ei ollut niin takapajuinen ja syrjässä maailman menosta kuin olisi voinut luulla. Vaikka kartanoista ei pidettykään, niin kartanoilta opittiin. Viron itsenäistyessä maatalousosaaminen olikin paljon korkeammalla tasolla kuin monessa Viron naapurimaassa.

 

Estlandin poliittinen sokeus

Baltiansaksalaisuus kaatui omaan poliittiseen ylimielisyyteensä. Aateli piti itseään muita ihmisiä parempina ihmisinä, siis laadullisesti parempina. Saksalainen porvari kunnanvaltuustossa oli vielä siedettävissä, mutta virolainen pormestari oli jo liikaa. Ja virolaisia pormestareita tuli, kun äänioikeudesta tuli yleinen ja virolaisia oli väestöstä selvä enemmistö.

Venäjän vallankumouksen pyörteissä ja ensimmäisen maailmansodan melskeissä Baltian aateli kehitteli ajatuksen Baltian herttuakunnasta joka yhdistäisi Viron, Latvian ja Liettuan yhteiseksi perustuslailliseksi saksalaiseksi herttuakunnaksi. Käytännön valtaa herttuakunnassa olisi käyttänyt tietenkin yhteiskunnan valiojoukko eli aateli.

Vapaussodassaan Virolta ei vihollisia puuttunut. Yksi osa Viron Vapaussotaa käytiin Pohjois-Latviassa saksalaisia vapaajoukkoja vastaan. Nämä vapaajoukot oli värvätty ensimmäisen maailmansodan jälkeen toteuttamaan ”Baltian paronien” unelmaa aatelin ruhtinaskunnasta. Tavalliset baltiansaksalaiset pelkäsivät hekin sosiaalisen asemansa puolesta. Viron tasavalta oli virolainen. Miten saksalainen työläinen siellä menestyisi?

Virolaiset voittivat saksalaiset vapaajoukot Võnnun taistelussa 23.6.1919 ja saivat henkisen yliotteen saksalaisista. Puhuttiin 700-vuotisen maaorjuuden ikeen karistamisesta virolaiselta niskalta.

Maareformi myöhemmin vuonna 1919 lopetti ”Baltian paronien” aikakauden. Miltei kaikki suuret kartanot pilkottiin. Perhetiloille oli suunnaton tarve ja itsenäistä Viroa vastaan sotineilta baltiansaksalaisilta maaomaisuuden valtiollistaminen ei ollut enää moraalinen ongelma.

Maareformin ja Viron virolaisen tasavallan syntymisen myötä saksalainen Estland alkoi hiipua. Saksalaisilla oli Viron kulttuuriautonomian lain mukaisesti oma kulttuurihallinto ja omat lehdet, koulut, teatterit ja yhdistykset. Se oli kuitenkin vironsaksalaisten kulttuurin iltarusko.

Vuonna 1940 Virosta tuli Eestin neuvostotasavalta ja Stalinin ja Hitlerin vielä voimissaan olevan ystävyyden merkeissä saksalaisten  sallittiin siirtyä Baltiasta Saksaan. Käytännössä kaikki vironsaksalaiset lähtivät evakkoon. Saksalaisten saksalainen historia Virossa kesti 1200-luvulta vuoteen 1941. 

 

Teksti Antti Sarasmo, kuvat Viron kansallisarkisto

20.8.2019 | Historia

Muurit pelastivat piiritetyn kaupungin

Muurit pelastivat piiritetyn kaupungin

Tallinnan muurit ovat nähneet paljon sankaruutta. Kaksi kertaa ne pelastivat kaupungin myös 1500-luvulla, jolloin Tallinna joutui taistelemaan olemassaolostaan.   Kaksi … Lue lisää

18.8.2019 | Vapaa-aika

Päivä Rakveressä – Länsi-Virumaan pääkaupunki on sopiva päiväretkikohde

Päivä Rakveressä – Länsi-Virumaan pääkaupunki on sopiva päiväretkikohde

Kun Tallinna on jo niin nähty, ja haluaisi helposti tavoitettavan päiväretkikohteen, Länsi-Virumaan maakunnassa sijaitseva Rakvere on hyvä vaihtoehto. Kaupunkiin on … Lue lisää

15.8.2019 | Historia

Panssarijunan kopio näytteillä Pärnussa

Verkkouutinen: Panssarijunan kopio näytteillä Pärnussa

Pärnun lähellä, Pullin juna-asemalla avattiin keskiviikkona Viron vapaussodan aikaisia panssarijunia esittelevä näyttely. Wabadus-juna koostuu kiskoilla seisovista vaunuista, joiden sisällä voi … Lue lisää

10.8.2019 | Historia

Vanhoissa raameissa uudistunut sisus – Haapsalun linna raikasti ilmettään

Vanhoissa raameissa uudistunut sisus – Haapsalun linna raikasti ilmettään

Haapsalun piispanlinna uudistui kauniisti vanhaa kunnioittavaksi moderniksi matkailukohteeksi.   Yksi Viron merkittävimmistä matkailukohteista, Haapsalun piispanlinna Länsi-Virossa, avattiin kesäkuun lopussa perinpohjaisten … Lue lisää

21.7.2019 | Historia

Ratin takana ja kaivurin puikoissa

Ratin takana ja kaivurin puikoissa

Viron maantiemuseo vie koko perheen matkalle tien ja liikenteen historiaan.   Silmää hivelevän kauniin Postitien varrella, Varbusen hevospostiasemalla toimiva Viron … Lue lisää

20.7.2019 | Vapaa-aika

Loputtomien rantojen Itä-Virumaa

Loputtomien rantojen Itä-Virumaa

Itä-Virumaa levittäytyy kahden suuren vesistön, Suomenlahden ja Peipsijärven väliin. Upeiden rantojensa lisäksi maakunta on erikoinen yhdistelmä kulttuurien kirjoja, poikkeuksellisia maisemia … Lue lisää

19.7.2019 | Ravintolat

Kiehtova, komea Narva

Kiehtova, komea Narva

Viron itärajalla sijaitsevaa Narvaa on hankala selittää. Narvajoen äärellä tunnelma on erilainen kuin muualla Virossa. Itänaapurin lippu heiluu kivenheiton päässä … Lue lisää

10.7.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Piret Hansman on syntyperäinen paidelainen.   Paiden kaupunkia Järvamaan maakunnassa Keski-Virossa sanotaan Viron sydämeksi. Siitä kertoo myös kyltti kaupungin rajalla, … Lue lisää