Tuoretta tietoa Virosta

18.4.2017 | Kolumnit

Erilaisten presidenttien maa

Erilaisten presidenttien maa

Pitkän, likaisen ja sotkuisen presidentinvaalin jälkeen valitsivat valitsijamiehet syksyllä 2016 Viron presidentiksi kansalaisille täysin tuntemattoman Kersti Kaljulaidin. Poliittisesti kokematon presidentti on 47 vuotta vanha nainen, jonka kykyä toimia maan johtajana epäiltiin. Kaljulaidin 24. helmikuuta pitämä itsenäisyyspäivänpuhe kuitenkin muutti monien mielipiteet.

Jos edellinen presidentti Toomas Hendrik Ilves oli tunnettu hyvistä ulkosuhteistaan erityisesti lännen suuntaan, tuntuu Kersti Kaljulaid keskittyvän enemmän kotimaan asioihin. Puheessaan Kaljulaid nosti esille monia Viron sisäisiä asioita aina perheväkivallasta viron kielen asemaan.

 

Viron ensimmäinen presidentti maan uudelleen itsenäistymisen jälkeen oli Lennart Meri. Hänestä on sanottu, että Viro ei tuolloin olisi voinut saada parempaa keulakuvaa. Kirjailijana ja kosmopoliittina Merillä oli hyvät suhteen poliittikoihin ja kulttuurivaikuttajiin ympäri maailman. Neuvostoyhteiskunnan paineen alla elänyt Meri myös tiesi, kuinka suhtautua Venäjään ja venäläisiin.

Kielitaitoinen ja sivistynyt presidentti toi henkilökohtaisen karismansa avulla Viron maailmankartalle. Lennart Meri teki presidenttikautenaan suurtyön Viron nostamisessa kansakuntana kansakuntien joukkoon.

 

Merin jälkeen Viron presidentiksi valittiin Arnold Rüütel, joka oli enemmän kansanmies. Jo neuvostoaikana vallan kahvassa ollut Rüütel oli täysin erilainen kuin joidenkin mielestä liian älykkö Lennart Meri. Presidentti Rüutel oli rauhallinen, sovitteleva ja tavallista kansaa puhutteleva johtaja.

Ruotsissa ja Yhdysvalloissa suuren osan elämäänsä elänyt presidentti Toomas Hendrik Ilves taas oli uuden kansainvälistyvän Viron keulakuva. Viron poliittisten puolueiden ulkopuolelta tullut Ilves jäi myös ehkä etäiseksi suurelle osalle kansaa. Presidenttikauden jälkeen tapahtunut EU-avustusrahaskandaali jäänee varjostamaan Ilveksen koko uraa Virossa.

 

Viron perustuslaki antaa presidentille vain vähän valtaoikeuksia. Valtaa vähentää myös se, että presidenttiä ei valitse kansa vaan valitsijamiehet. Presidentin tehtävinä on johtaa maan ulkopolitiikkaa, toimia puolustusvoimien ylipäällikkönä, nimetä hallitusneuvottelija sekä myöntää arvomerkit. Lisäksi vahva presidentti on arvovaikuttaja ja kansallinen johtohahmo. Vahvalla presidentillä on kuitenkin huomattavasti enemmän valtaa kuin perustuslaki säätää. Vallan määrään vaikuttavat presidentin persoona, älykkyys ja suhteet.

Maailman tilanne on muuttunut epävakaaksi populismin suosion kasvun, Iso-Britannian EU-eron ja Yhdysvaltojen presidentin vaihdoksen myötä. Vain aika tulee näyttämään, pystyykö presidentti Kersti Kaljulaid kokoamaan virolaiset yhteen myös vaikeina aikoina. Mutta toivokaamme, että noita vaikeita aikoja ei koskaan tule.

 

Hüttünen

PIIRROS: EVE JAANSOO

11.10.2017 | Kolumnit

Do you speak Finnish  ja muut tärkeät kysymykset

Do you speak Finnish ja muut tärkeät kysymykset

Kun on asunut pidemmän aikaa ulkomailla, muuttuu automaattisesti paikallisoppaaksi. Kerron todella mielelläni kaikille Tallinnaan tuleville tuttavilleni, missä heidän kannattaa yöpyä, … Lue lisää

7.10.2017 | Kolumnit

Mielenkiintoisimmat vaalit miesmuistiin

Mielenkiintoisimmat vaalit miesmuistiin

Viron lokakuisen kuntavaalin tulos tulee olemaan erityisen mielenkiintoinen Tallinnassa. Viron pääkaupunkia ja ylivoimaisesti väkirikkainta paikkakuntaa on viime vuodet hallinnut Viron … Lue lisää

19.9.2017 | Kolumnit

Kauan aikaa sitten

Kauan aikaa sitten

Tulin ensimmäistä kertaa käymään Tallinnassa noin 25 vuotta sitten ja käytännössä muutin tänne samaisen vuoden loppupuolella. Aloitin päivittäistavarakauppiaana Õismäen lähiössä … Lue lisää

12.9.2017 | Kolumnit

Muistot, omat ja vieraat

Muistot, omat ja vieraat

Imbi kutsuu meidät Tarttoon. Se sopii, meillä on jo varattu auto, koska olemme menossa Võrumaalle. Paluumatka kulkee joka tapauksessa Tarton … Lue lisää

5.9.2017 | Kolumnit

Edgar Savisaaren hämmentämässä kuntavaalissa on myös suomalaisia ehdokkaita

Edgar Savisaaren hämmentämässä kuntavaalissa on myös suomalaisia ehdokkaita

Virossa on lokakuun puolivälissä kuntavaalit. Mielenkiintoisin tilanne on Tallinnassa, jossa Keskustapuolueen syrjäytetty johtaja Edgar Savisaar on perustanut oman valitsijayhdistyksen ja … Lue lisää

5.9.2017 | Kolumnit

Koulun alku on suuri juhla ja kakkukahvien paikka

Koulun alku on suuri juhla ja kakkukahvien paikka

Virossa koulu alkaa aina syyskuun ensimmäisenä päivänä. Suomessa koulun aloitus on toki tärkeä päivä, mutta kaukana virolaisesta koulunaloituspäivän juhlavuudesta. Ensimmäisellä … Lue lisää

15.8.2017 | Kolumnit

Kielitaitoa kesäleiriltä

Kielitaitoa kesäleiriltä

Tätä kirjoittaessani olen matkalla hakemaan kuopustani Viron Laulasmaan KutiMuti-nuortenleiriltä. Leirillä kävi vuosia myös esikoiseni, aina siihen asti, kunnes kasvoi ulos … Lue lisää

14.8.2017 | Kolumnit

Suomalaiset pitävät itseään kamalampina kuin ovatkaan

Suomalaiset pitävät itseään kamalampina kuin ovatkaan

”Sinä et voi olla suomalainen!” sanoi tuntematon mies minulle tallinnalaisen baarin tiskillä. Virolaisilla tuntuukin olevan täysin erilainen mielikuva suomalaisista kuin … Lue lisää