Tuoretta tietoa Virosta

18.4.2017 | Kolumnit

Erilaisten presidenttien maa

Erilaisten presidenttien maa

Pitkän, likaisen ja sotkuisen presidentinvaalin jälkeen valitsivat valitsijamiehet syksyllä 2016 Viron presidentiksi kansalaisille täysin tuntemattoman Kersti Kaljulaidin. Poliittisesti kokematon presidentti on 47 vuotta vanha nainen, jonka kykyä toimia maan johtajana epäiltiin. Kaljulaidin 24. helmikuuta pitämä itsenäisyyspäivänpuhe kuitenkin muutti monien mielipiteet.

Jos edellinen presidentti Toomas Hendrik Ilves oli tunnettu hyvistä ulkosuhteistaan erityisesti lännen suuntaan, tuntuu Kersti Kaljulaid keskittyvän enemmän kotimaan asioihin. Puheessaan Kaljulaid nosti esille monia Viron sisäisiä asioita aina perheväkivallasta viron kielen asemaan.

 

Viron ensimmäinen presidentti maan uudelleen itsenäistymisen jälkeen oli Lennart Meri. Hänestä on sanottu, että Viro ei tuolloin olisi voinut saada parempaa keulakuvaa. Kirjailijana ja kosmopoliittina Merillä oli hyvät suhteen poliittikoihin ja kulttuurivaikuttajiin ympäri maailman. Neuvostoyhteiskunnan paineen alla elänyt Meri myös tiesi, kuinka suhtautua Venäjään ja venäläisiin.

Kielitaitoinen ja sivistynyt presidentti toi henkilökohtaisen karismansa avulla Viron maailmankartalle. Lennart Meri teki presidenttikautenaan suurtyön Viron nostamisessa kansakuntana kansakuntien joukkoon.

 

Merin jälkeen Viron presidentiksi valittiin Arnold Rüütel, joka oli enemmän kansanmies. Jo neuvostoaikana vallan kahvassa ollut Rüütel oli täysin erilainen kuin joidenkin mielestä liian älykkö Lennart Meri. Presidentti Rüutel oli rauhallinen, sovitteleva ja tavallista kansaa puhutteleva johtaja.

Ruotsissa ja Yhdysvalloissa suuren osan elämäänsä elänyt presidentti Toomas Hendrik Ilves taas oli uuden kansainvälistyvän Viron keulakuva. Viron poliittisten puolueiden ulkopuolelta tullut Ilves jäi myös ehkä etäiseksi suurelle osalle kansaa. Presidenttikauden jälkeen tapahtunut EU-avustusrahaskandaali jäänee varjostamaan Ilveksen koko uraa Virossa.

 

Viron perustuslaki antaa presidentille vain vähän valtaoikeuksia. Valtaa vähentää myös se, että presidenttiä ei valitse kansa vaan valitsijamiehet. Presidentin tehtävinä on johtaa maan ulkopolitiikkaa, toimia puolustusvoimien ylipäällikkönä, nimetä hallitusneuvottelija sekä myöntää arvomerkit. Lisäksi vahva presidentti on arvovaikuttaja ja kansallinen johtohahmo. Vahvalla presidentillä on kuitenkin huomattavasti enemmän valtaa kuin perustuslaki säätää. Vallan määrään vaikuttavat presidentin persoona, älykkyys ja suhteet.

Maailman tilanne on muuttunut epävakaaksi populismin suosion kasvun, Iso-Britannian EU-eron ja Yhdysvaltojen presidentin vaihdoksen myötä. Vain aika tulee näyttämään, pystyykö presidentti Kersti Kaljulaid kokoamaan virolaiset yhteen myös vaikeina aikoina. Mutta toivokaamme, että noita vaikeita aikoja ei koskaan tule.

 

Hüttünen

PIIRROS: EVE JAANSOO

13.12.2017 | Kolumnit

Näistä älä puhu Virossa

Näistä älä puhu Virossa

Tartuin ravintolassa rivakasti viinipulloon ja olin kaatamassa viiniä lasiini. Seurassani ollut virolaismies näytti kauhistuneelta ja tokaisi: ”Virossa naiset eivät kaada … Lue lisää

7.12.2017 | Kolumnit

Kansallismieliset populistit halajavat mennyttä aikaa, jota ei ole ollutkaan

Kansallismieliset populistit halajavat mennyttä aikaa, jota ei ole ollutkaan

Viron konservatiivinen kansanpuolue EKRE (Eesti Konservatiivne Rahvaerakond EKRE) on vakiinnuttanut paikkansa Viron puoluekentässä. Puolueen kannatus on selvästi yli viiden prosentin … Lue lisää

25.11.2017 | Kolumnit

Kirjaa ei saa (enää) pullan hinnalla

Kirjaa ei saa (enää) pullan hinnalla

Kirjat ovat kalliita. Sitä mieltä ovat kirjojen ystävät niin Suomessa kuin Virossakin. Virolaiset muistavat vielä ajan, kun kirja saattoi kaupassa … Lue lisää

11.11.2017 | Kolumnit

Telliskiven kirpputorifestivaali

Telliskiven kirpputorifestivaali

Päivä alkaa sateisena, mutta kun pääsemme paikalle, on ilma jo selkeä. Festivaaliportilla kerätään pientä pääsymaksua. Kenties se on vaikuttanut tunnelmaan … Lue lisää

3.11.2017 | Kolumnit

Monopoli ei ole koskaan hyvä

Monopoli ei ole koskaan hyvä

Monopoliasemassa toimiminen johtaa tavallisesti tehottomuuteen sekä välinpitämättömyyteen asiakkaita kohtaan. Kun ei ole kilpailua, ei tarvitse myöskään yrittää ja kehittyä. Tämä … Lue lisää

28.10.2017 | Kolumnit

Vaivattomuuteen on vielä matkaa

Vaivattomuuteen on vielä matkaa

Vihdoinkin. Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, viimeistään vuonna 2020 sekä Helsingin, Tallinnan että Tarton joukkoliikenteen sähköinen lippujärjestelmä on yhteensopiva. Hinta ei … Lue lisää

11.10.2017 | Kolumnit

Do you speak Finnish  ja muut tärkeät kysymykset

Do you speak Finnish ja muut tärkeät kysymykset

Kun on asunut pidemmän aikaa ulkomailla, muuttuu automaattisesti paikallisoppaaksi. Kerron todella mielelläni kaikille Tallinnaan tuleville tuttavilleni, missä heidän kannattaa yöpyä, … Lue lisää

7.10.2017 | Kolumnit

Mielenkiintoisimmat vaalit miesmuistiin

Mielenkiintoisimmat vaalit miesmuistiin

Viron lokakuisen kuntavaalin tulos tulee olemaan erityisen mielenkiintoinen Tallinnassa. Viron pääkaupunkia ja ylivoimaisesti väkirikkainta paikkakuntaa on viime vuodet hallinnut Viron … Lue lisää