Tuoretta tietoa Virosta

18.4.2017 | Kolumnit

Erilaisten presidenttien maa

Erilaisten presidenttien maa

Pitkän, likaisen ja sotkuisen presidentinvaalin jälkeen valitsivat valitsijamiehet syksyllä 2016 Viron presidentiksi kansalaisille täysin tuntemattoman Kersti Kaljulaidin. Poliittisesti kokematon presidentti on 47 vuotta vanha nainen, jonka kykyä toimia maan johtajana epäiltiin. Kaljulaidin 24. helmikuuta pitämä itsenäisyyspäivänpuhe kuitenkin muutti monien mielipiteet.

Jos edellinen presidentti Toomas Hendrik Ilves oli tunnettu hyvistä ulkosuhteistaan erityisesti lännen suuntaan, tuntuu Kersti Kaljulaid keskittyvän enemmän kotimaan asioihin. Puheessaan Kaljulaid nosti esille monia Viron sisäisiä asioita aina perheväkivallasta viron kielen asemaan.

 

Viron ensimmäinen presidentti maan uudelleen itsenäistymisen jälkeen oli Lennart Meri. Hänestä on sanottu, että Viro ei tuolloin olisi voinut saada parempaa keulakuvaa. Kirjailijana ja kosmopoliittina Merillä oli hyvät suhteen poliittikoihin ja kulttuurivaikuttajiin ympäri maailman. Neuvostoyhteiskunnan paineen alla elänyt Meri myös tiesi, kuinka suhtautua Venäjään ja venäläisiin.

Kielitaitoinen ja sivistynyt presidentti toi henkilökohtaisen karismansa avulla Viron maailmankartalle. Lennart Meri teki presidenttikautenaan suurtyön Viron nostamisessa kansakuntana kansakuntien joukkoon.

 

Merin jälkeen Viron presidentiksi valittiin Arnold Rüütel, joka oli enemmän kansanmies. Jo neuvostoaikana vallan kahvassa ollut Rüütel oli täysin erilainen kuin joidenkin mielestä liian älykkö Lennart Meri. Presidentti Rüutel oli rauhallinen, sovitteleva ja tavallista kansaa puhutteleva johtaja.

Ruotsissa ja Yhdysvalloissa suuren osan elämäänsä elänyt presidentti Toomas Hendrik Ilves taas oli uuden kansainvälistyvän Viron keulakuva. Viron poliittisten puolueiden ulkopuolelta tullut Ilves jäi myös ehkä etäiseksi suurelle osalle kansaa. Presidenttikauden jälkeen tapahtunut EU-avustusrahaskandaali jäänee varjostamaan Ilveksen koko uraa Virossa.

 

Viron perustuslaki antaa presidentille vain vähän valtaoikeuksia. Valtaa vähentää myös se, että presidenttiä ei valitse kansa vaan valitsijamiehet. Presidentin tehtävinä on johtaa maan ulkopolitiikkaa, toimia puolustusvoimien ylipäällikkönä, nimetä hallitusneuvottelija sekä myöntää arvomerkit. Lisäksi vahva presidentti on arvovaikuttaja ja kansallinen johtohahmo. Vahvalla presidentillä on kuitenkin huomattavasti enemmän valtaa kuin perustuslaki säätää. Vallan määrään vaikuttavat presidentin persoona, älykkyys ja suhteet.

Maailman tilanne on muuttunut epävakaaksi populismin suosion kasvun, Iso-Britannian EU-eron ja Yhdysvaltojen presidentin vaihdoksen myötä. Vain aika tulee näyttämään, pystyykö presidentti Kersti Kaljulaid kokoamaan virolaiset yhteen myös vaikeina aikoina. Mutta toivokaamme, että noita vaikeita aikoja ei koskaan tule.

 

Hüttünen

PIIRROS: EVE JAANSOO

4.7.2019 | Kolumnit

Alkoholiveron kauhun tasapaino

Alkoholiveron kauhun tasapaino

Kun Viro päätti toukokuun lopussa alentaa alkoholiveroa, syytti Latvian pääministeri Arturs Krišjānis Kariņš Viroa sopimuksen rikkomisesta. Kariņšin mukaan Viro aloitti … Lue lisää

5.6.2019 | Kolumnit

Hallituskoalitio kärsi eurovaaleissa murskatappion

Hallituskoalitio kärsi eurovaaleissa murskatappion

Neljä Viron kuudesta europarlamentaarikkopaikasta meni oppositiopuolueille. Lisäksi hallitusvastuussa olevan pääministeripuolueen eli Keskustapuolueen ainoan paikan sai puolueen sisällä oppositiossa oleva, venäjänkielistä … Lue lisää

6.5.2019 | Kolumnit

Hallitus, josta oikein kukaan ei tykkää 

Hallitus, josta oikein kukaan ei tykkää 

Maaliskuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen odotettiin, että oppositiosta selvään vaalivoittoon ja Viron suurimmaksi puolueeksi noussut oikeistoliberaali Reformipuolue muodostaisi koalitiohallituksen puheenjohtaja Kaja … Lue lisää

3.4.2019 | Kolumnit

Epäpuhdas hallituskoalitio

Epäpuhdas hallituskoalitio

Tämän lehden mennessä painoon ei ole varmaa, millaisen hallituksen Viro saa. Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että maaliskuun alussa parlamenttivaalit voittanut … Lue lisää

6.3.2019 | Kolumnit

Suomalaiset muuttuivat tärkeiksi

Suomalaiset muuttuivat tärkeiksi

Virossa on näihin päiviin asti ajateltu, että suomalaismatkailijat ovat itsestäänselvyys. He tulevat joka tapauksessa ilman, että virolaisten tarvitsisi tehdä asian … Lue lisää

6.2.2019 | Kolumnit

Parlamenttivaalien alla on oikeistopopulismi nousussa

Parlamenttivaalien alla on oikeistopopulismi nousussa

Virossa on parlamenttivaalit maaliskuussa. Parlamentin eli Riigikogun kokoonpanoon on mielipidemittausten mukaan tulossa suuria muutoksia. Yksi tärkeä tekijä tähän on viiden … Lue lisää

6.1.2019 | Kolumnit

Taloja nousee kuin sieniä sateella

Taloja nousee kuin sieniä sateella

Tallinnassa rakennetaan uusia asuintaloja joka puolelle. Erityisesti ranta-alueelle nousee rakennuksia kovaa vauhtia. Uusien asuntojen neliöhinnat ovat Tallinnan keskustan ja sataman … Lue lisää

4.12.2018 | Kolumnit

Kaksikymmentäviisi vuotta, eikä suotta

Kaksikymmentäviisi vuotta, eikä suotta

Syy ensimmäisen The Baltic Guide -lehden ilmestymiseen oli tarve antaa suomalaisille tietoa suomeksi Virosta ja sen tarjoamista matkailupalveluista. Matkailu Suomesta … Lue lisää