Tuoretta tietoa Virosta

8.10.2017 | Historia

Eleganssi ennen kaikkea

Eleganssi ennen kaikkeaHuippumalli ja näyttelijä Faime Jürno käveli catwalkeilla liki 30 vuotta.

Boris Mäemetsan valokuvat välittivät läntiset muotivirtaukset kaikkialle Neuvostoliittoon.

 

Minimekkoja, chanel-pukuja, isoja kauluksia, minimalistisia leikkauksia, kokohaalareita, leveitä vöitä – neuvostovirolainen muotilehti Siluett ei paljon poikennut läntisistä vastineistaan 1960- ja 70-luvulla. Ansio kuuluu valokuvaaja Boris Mäemetsalle, jonka upeita muotikuvia voi ihailla Viron käyttötaide- ja muotoilumuseossa 22. lokakuuta asti.

”Muodilla oli suurempi vaikutus ihmisiin kuin nykyään. Tuolloin muoti oli huomion keskipisteenä, jokainen osasi kritisoida ja piti itseään muotiasiantuntijana. Se teroitti katsetta ja sivisti.”

Puimme näyttelykokemusta kirjailija Maimu Bergin kanssa kahvilassa Vapaudenaukiolla. Berg ja Mäemets, jota hän kutsuu hellitellen Borkaksi, olivat hetken aikaa kollegoja Siluettissa 70-luvun puolivälissä. Mäemets on nyt 88-vuotias ja edelleen hyvissä voimissa.

”Borka oli aina herrasmies, kantoi kuvauksissa prässihousuja ja pikkutakkia. Kaulassa roikkui kallis Hasselblad, todellinen harvinaisuus, jonka hän oli onnistunut itselleen jostain hankkimaan.”

Moskovan määräyksestä kaikkialle laajaan maahan oli perustettu muotilehtiä, ja jokaisessa neuvostotasavallassa toimi myös muotitalo, Virossa Tallinna Moemaja.

Ja muoti kiinnosti virottaria. Moemajan muotinäytökset olivat huippusuosittuja. Lippuja Kalevin urheiluhalliin sai usein vain suhteilla.

Siluettista tuli muodin suunnannäyttäjä Baltiasta Vladivostokiin. Lehti käännettiin venäjäksi, ja sen 300 000 painos myytiin aina loppuun. Vironkielinenkin 50 000 painos oli melko huomattava maan pienuuteen nähden.

 

Skandinaavista minimalismia

Maimu Bergin mukaan lukijat arvostivat Siluettia jopa enemmän kuin moskovalaista emolehteä Zhurnal Mod, muista puhumattakaan.

”Kun vertaa kuvia, on selvää miksi Siluettia arvostettiin. Boriksen kuvat olivat omaa tasoaan.”

Moskova saneli suuntaviivat. Muoti ei saanut olla kopiota länsimaisesta, mutta Moemajan muotisuunnittelijat ammensivat ideoita rautaesiripun takaa. Boris Mäemetsan omia esikuvia olivat Vogue ja muut suuret muotilehdet, joita etsittiin antikvariaateista ja saatiin sukulaisilta lännestä. Myös suomalaisten turistien pukeutuminen vaikutti virolaiseen tyylitajuun.

”Siihen istui skandinaavinen yksinkertaisuus, musta-valkoisuus, harmaan ja beigen sävyt. Jo rajan takana Latviassa tyyli oli ihan toinen.”

Elegantisti mustaan ja valkoiseen pukeutunut Berg sai itsekin kerran toimituksen ovella ylitsevuotavat kehut Slava Zaitsevilta, kuuluisalta venäläiseltä muotigurulta.

Maimu Berg muistaa Boris Mäemetsan kuvista myös tuon ajan huippumallit, jotka hänen mukaansa olivat kilttejä ja hyvinkasvatettuja perhetyttöjä. Faime Jürno oli kaikkialla Neuvostoliitossa ihailtu kaunotar ja kansikuvatyttö.

Lehti tyylipoliisina

Maimu Berg tuijottaa hieman mietteliäänä Vapaudenaukiolle. Neuvostoajan mittapuun mukaan nykyinen katukuva on eleganssista kaukana. Siluett toimi myös tyylipoliisina. Kuvaaja kyttäsi hyvää makua rikkovia kadulla.

”Ihmisparan kuva laitettiin lehteen ja viereen ohjeet oikeista asuvalinnoista. Moista häpeäpaaluun panemista ei voisi kuvitella nyt.”

Palsta oli tietenkin lehden suosituimpia. Toinen suosikki oli lukijakirjeiden osasto. Toimitukseen tulvi kirjeitä, joissa pyydeltiin vinkkejä pukeutumiseen, ja kaikkialta laajasta neuvostomaasta tarjouduttiin malleiksi. Tytöt lähettivät jopa alastonkuvia.

 

Mihin katosi Siluett-lehden arkisto?

Maimu Berg teki haastatteluja ja kirjoitti Siluettiin kaikkiaan 15 vuotta muodista ja sen historiasta. Lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa, lisätilaa saatiin julkaisemalla lasten muodin ja työvaatteiden erikoisnumeroita. 

Vaatteet tehtiin tuolloin tietenkin itse, välikausitakki syntyi vaikka värjätyistä verhoista. Kaupasta sai vain kirjavia kotitakkeja eikä muotilehtien upeita asuja nähty niissä minkäänlaisina versioina.

“Kaava-arkki olikin yksi syy Siluettin suosioon. Muissa muotilehdissä sitä ei ollut.”

Valokuvien lisäksi lehdessä oli paljon muotipiirroksia, jotka Bergin mukaan olisivat todellinen taide-elämys nyt kun niitä näkee vain harvoin. 

“Traagista on että, Siluetin suuri kuva-arkisto – väridialaatikko toimituksen käytävällä –  ilmeisesti heitettiin menemään. Tuolloinen kehno paperi ja painotekniikka eivät tehneet oikeutta kuville.”

Maimu Berg toivoo, että Mäeotsan näyttelyn lisäksi joskus nähdään myös hänen seuraajansa Jüri Vendelinin Siluettille ottamia muotikuvia.

“Vendelinin tyyli oli vauhdikas ja rohkea, kielletyn ja sallitun rajalla tasapainoileva. Boriksen kuvat olivat asetelmallisempia, vaikka teknisesti kauniita.”

 

Muotoilumuseo on piilossa, mutta aarteita täynnä

Muotoilumuseo löytyy Lai-kadulta sisäpihalta, eikä aina ihan helposti. Sinne kannattaa kuitenkin etsiytyä. Näyttelyt ovat mielenkiintoisia ja esittelevät virolaista designia yli sadan vuoden ajalta. 

Toisen kerroksen pysyvä näyttely uudistui kesän alussa. Upeat korut, tekstiilit sekä keramiikka- ja lasiesineet pääsevät nyt paremmin esille, kun keskiaikainen holvattu tila on jaettu toimivammaksi sympaattisilla lautaseinillä.  

Vaihtuva näyttely Linn ja mets kertoo kaupungissa elävistä eläimistä. Puolalaiset muotoilijat ovat suunnitelleet muun muassa veikeitä linnunpönttöjä ja mehiläispesiä kaupunkioloihin. Auki 19.11. asti. 

 

Mistä löytää?

Eesti Tarbekunsti- ja Disainimuuseum, Lai 17, Tallinna. 
Boris Mäemetsan muotikuvien näyttely on avoinna 22.10.2017 saakka.
www.etdm.ee

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov

18.9.2017 | Historia

Linna ja kaupunki

Linna ja kaupunki

Rakennettiin linna keskeiselle paikalle. Linnan ympärille ja sen turviin tuli käsityöläisiä ja kauppiaita. Kaupungit syntyivät linnojen ympärille – myös Virossa. … Lue lisää

5.9.2017 | Historia

Kerrospukeutumisen mestarit

Kerrospukeutumisen mestarit

Kansallismuseon näyttely esittelee kansan pukuja. Virolaisten esiäidit pukeutuivat mielikuvitusta käyttäen ja tyylikkäästi. Ja lämpimästi. Viron uuden kansallismuseon ensimmäinen vaihtuva näyttely … Lue lisää

15.8.2017 | Historia

Pärnu – lännen kaupunki

Pärnu – lännen kaupunki

Jostain kummallisesta syystä Pärnu on ollut aina Viron läntisin kaupunki. Ei maantieteellisesti, mutta ihmisten mielissä se on ollut eniten lännessä. … Lue lisää

1.8.2017 | Historia

100 esinettä Suomesta -näyttely avoinna vielä hetken

100 esinettä Suomesta -näyttely avoinna vielä hetken

Suomea ja suomalaisuutta kuvaavat esineet ovat esillä 20. elokuuta saakka Viron historiallisen museon Maarjamäen linnan tallissa. Jokainen voi käydä ihmettelemässä … Lue lisää

25.7.2017 | Historia

Kaupunki joka katosi

Kaupunki joka katosi

Virolaisista kaupungeista hyvin erikoisen kohtalon koki Narva. Ensin se tuhottiin täysin ja sitten rakennettiin uudestaan. Yhteistä vanhaan on vain nimi … Lue lisää

21.7.2017 | Historia

KGB:n kauhun kellarit avataan yleisölle

KGB:n kauhun kellarit avataan yleisölle

Tallinnan vanhassakaupungissa osoitteen Pagari 1 ohi kävelevä turisti ei voi aavistaakaan, millaisia tuskia umpeen muurattujen kellari-ikkunoiden takana on koettu. Kuuden … Lue lisää

16.6.2017 | Historia

Kovaonninen Tartto

Kovaonninen Tartto

Kuten ihmistenkin, ovat myös kaupunkien kohtalot erilaisia. Toisia tuntuu onni ikuisesti suosivan, toisia koetellaan. Tartto on sellainen kaupunki, jota kohtalo on kolhinut. … Lue lisää

5.6.2017 | Historia

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Sakun kartano palvelee matkailijoita yhä paremmin.   Viron kartanoista puhuessa tulevat usein mieleen lukuisat komeat kartanot Tallinnasta itään. Jos haluaa … Lue lisää