Tuoretta tietoa Virosta

6.2.2018 | Kolumnit

Ei polku tää vie mihinkään

Ei polku tää vie mihinkään

Viro on saanut vuosien aikana Euroopan unionilta satoja miljoonia euroja erilaisiin infrastuktuuria, taloutta ja alueellista tasa-arvoa kehittäviin projekteihin. Myös kaikki muut unioniin liittyneet Itä-Euroopan maat ovat saaneet EU:lta samanlaista tukea.

Virossa suurin yksittäinen rahaa jakava elin on Ettevõtluse Arendamise Sihtasutus EAS eli suomeksi elinkeinoelämän kehityssäätiö, jonka budjetti oli viime vuonna 200,5 mijoonaa euroa. Kolme neljännestä summasta tulee Euroopan unionilta.

Osan EAS:n menoista kuitenkin kustantavat virolaiset veronmaksajat valtion kassasta. Vuonna 2016 Viron veronmaksajien liitto (Eesti Maksumaksjate Liit) nimesikin EAS:n ”veronmaksajien viholliseksi”.

 

EAS on Viron valtion johtama, ministeriön suuruinen organisaatio, jossa työskentelee noin 330 ihmistä. Myös Viron matkailun kehittäminen on yksi EAS:n tehtävistä.

EAS on viime vuosina jakanut rahaa useisiin kohteisiin, jotka ovat päätyneet konkurssiin. Esimerkiksi vararikon tehneeltä Rakvere Tark Maja -hankkeelta yritetään periä takaisin 2,5 miljoonan euron summaa.  

Lisäksi on vaarana, että EAS:n antamat tukirahat asettavat kilpailevat yhtiöt taloudellisesti eriarvoiseen asemaan, kun toinen saa avustusta ja toinen ei.

Myös monet infrastruktuuriin jaetut avustukset herättävät kummastusta. Esimerkiksi monen virolaisen maalaiskylän jatkeeksi on rakennettu hieno, valaistu kevyenliikenteenväylä, joka ei johda mihinkään tai loppuu keskelle asumatonta peltoa.

Tien rakentamisella on ehkä työllistetty muutamia kunnan ihmisiä. Mutta minkäänlaista hyötyä tai jatkuvuutta hankkeelle ei ole mietitty.

Myös rahan jakoperusteet on monta kertaa kyseenalaistettu. Miksi joku saa ja toinen ei? Väitetään jopa, että suuriin miljoonahankkeisiin on helpompi saada rahoitusta kuin pieniin kohteisiin. Suurten summien jakaminen muutaman kymmenen tuhannen erissä kun teettää paljon enemmän töitä kuin jakaa kerralla pois kunnon potti.

 

Myös monet rahanhakijat ovat toimineen arveluttavalla tavalla: tärkeintä ei ole ollut tarve kehittää omaa liikeideaa, vaan selvittää mihin ja minkälaisella anomuksella rahaa saa. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa on rakennettu esimerkiksi matkailukohteita, satamia, kylmävarastoja ja yhteiskeittiöitä, jotka eivät koskaan tule toimimaan ilman avustusvaroja.

Vuonna 2020 Euroopan unionin rahahanat menevät Viron osalta kiinni. Silloin virolaispoliitikkojen pitää ottaa itse vastuu esimerkiksi Viron matkailumarkkinoinnin rahoituksesta ja kehittämisestä.

 

Hüttünen

 

Piirros: Eve Jaansoo

6.3.2019 | Kolumnit

Suomalaiset muuttuivat tärkeiksi

Suomalaiset muuttuivat tärkeiksi

Virossa on näihin päiviin asti ajateltu, että suomalaismatkailijat ovat itsestäänselvyys. He tulevat joka tapauksessa ilman, että virolaisten tarvitsisi tehdä asian … Lue lisää

6.2.2019 | Kolumnit

Parlamenttivaalien alla on oikeistopopulismi nousussa

Parlamenttivaalien alla on oikeistopopulismi nousussa

Virossa on parlamenttivaalit maaliskuussa. Parlamentin eli Riigikogun kokoonpanoon on mielipidemittausten mukaan tulossa suuria muutoksia. Yksi tärkeä tekijä tähän on viiden … Lue lisää

6.1.2019 | Kolumnit

Taloja nousee kuin sieniä sateella

Taloja nousee kuin sieniä sateella

Tallinnassa rakennetaan uusia asuintaloja joka puolelle. Erityisesti ranta-alueelle nousee rakennuksia kovaa vauhtia. Uusien asuntojen neliöhinnat ovat Tallinnan keskustan ja sataman … Lue lisää

4.12.2018 | Kolumnit

Kaksikymmentäviisi vuotta, eikä suotta

Kaksikymmentäviisi vuotta, eikä suotta

Syy ensimmäisen The Baltic Guide -lehden ilmestymiseen oli tarve antaa suomalaisille tietoa suomeksi Virosta ja sen tarjoamista matkailupalveluista. Matkailu Suomesta … Lue lisää

6.11.2018 | Kolumnit

Viron menetetty maine

Viron menetetty maine

Tänä vuonna suomalaiset tiedotusvälineet ovat uutisoineet Viron hintojen noususta. On laskettu, montako prosenttia kuluttajahinnat ovat nousseet vuosituhannen alusta ja kerrottu, … Lue lisää

3.10.2018 | Kolumnit

Harjanvarteen ei ole tekijöitä, mutta maahanmuuttajia ei Viroon haluta

Harjanvarteen ei ole tekijöitä, mutta maahanmuuttajia ei Viroon haluta

Erityisen paha pula työntekijöistä on suurissa kaupungeissa Tallinnassa ja Tartossa. Viron tilastokeskuksen mukaan maassa oli työttömänä tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä … Lue lisää

4.9.2018 | Kolumnit

Punkit porskuttavat pusikoituneessa Virossa

Punkit porskuttavat pusikoituneessa Virossa

Virossa näkee paljon metsiä, jotka ovat usein pahasti vesakoituneet. Vesakoita on niin entisillä pelloilla kuin avohakkuualueillakin. Pusikoituneessa metsässä on vaikea … Lue lisää

2.8.2018 | Kolumnit

Tulossa kuuma poliittinen talvi

Tulossa kuuma poliittinen talvi

Virossa on tulevana keväänä parlamenttivaalit. Nyt hallitusvastuussa ovat Keskustapuolue, Sosiaalidemokraatit ja Isamaa-puolue. Viron yleisradioyhtiö ERR:n teettämän mielipidemittauksen mukaan niiden yhteenlaskettu … Lue lisää