Tuoretta tietoa Virosta

17.11.2016 | Kulttuuri

Alikäytettyjen mahdollisuuksien kaupunki

Alikäytettyjen mahdollisuuksien kaupunki

Linnoitus on Narvan suosituin matkailukohde, mutta ykkösnähtävyys häämöttää joen toisella puolella.

 

”Onko tuo tosiaan Venäjän puolta”, suomalainen perhe ällistelee Narvan linnan pihalla ja tähyilee joen yli Ivangorodiin. ”Miten rajaa muka valvotaan, siitähän kahlaisi yli”, epäilee teini-ikäinen poika.

”Ulkomaalaisille juuri Venäjä on Narvan suurin nähtävyys”, myöntää linnaa hallinnoivan museon johtaja Andres Toode. Pitkän Hermannin tornista voi nähdä kaupunkikaksikon koko komeudessaan.

Virossa Narvaa pidetään rumana ja muutosvastarintaisena kaupunkina, joka katsoo itään ja välittää vähät muusta Virosta. Upea barokkikeskusta tuhoutui sodassa. Asukkaista liki 90 prosenttia puhuu venäjää äidinkielenään.

”Narva on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana paljon”, väittää Olga Tšerjomuškina Narvan matkailutoimistosta.

Muutokset näkyvät jo kaupunkikuvassa. Raatihuoneen rapistunut aukio heräsi eloon, kun sen viereen nousi arkkitehtuuripalkintoja kerännyt Narvan kollege. Jokilaaksoon on rakennettu promenadi ja uimarantaan ulkoilualue sekä moderni paviljonki. Nuoriso hengailee vanhojen puolustusvallien mukaan nimetyissä uusissa ostoskeskuksissa.

Muutoksia haikailee myös uusi kaupunginarkkitehti Ivan Sergejev. Vasta 29-vuotias Sergejev haluaa nähdä kotikaupunkinsa riesat mahdollisuuksina ja miinukset plussina. Niinpä esimerkiksi paraatipaikalla sijaitseva kaupungin rumin rakennelma, kerrostalon katolla töröttävä vesisäiliö voisi toimia yöklubina.

Suuri haaste on Kreenholmin manufaktuuri, aikoinaan Euroopan suurin ja modernein tekstiilitehdas. Upeat punatiiliset rakennukset ovat seisoneet jo yli viisi vuotta tyhjillään. Niihin on kaavailtu museota, luovan talouden keskusta ja asuntoja. Valtaviin tiloihin ne mahtuisivat kaikki.

 

Lepakoita ja legendoja

Raja-aseman autovirta lipuu Narvan matkailutoimiston editse. Itä-Viron matkailu notkahti hiukan Venäjän kauppasaarron myötä, mutta venäläisiä rekisterikilpiä on tänä kesänä näkynyt taas entistä enemmän.

Pietari on vain reilun sadan kilometrin päässä. Turisteista karkeasti kolmannes tulee Venäjältä, kolmannes kotimaasta ja loput muualta. ”Suomalaiset tulevat kyllä Toilan kylpylään, mutta suuri osa ei uskaltaudu tänne asti”, pahoittelee Olga Tšerjomuškina.

Pelot ovat turhia, Narva on turvallinen ja vähän liiankin rauhallinen siihen nähden että se on Viron kolmanneksi suurin kaupunki. Vuosi sitten avattu promenadi leikkipuistoineen, aurinkoterasseineen ja konserttilavoineen on ollut tervetullut piristys.

”Uusi jännittävä kohde on Viktorian bastionin käytävät, jonne opaskierroksia järjestetään myös suomeksi.”

Linnoituksen ympärysvallien ulkonemat, bastionit, olivat osa linnoituksen puolustusta, mutta sota-aikoina ne ovat palvelleet myös väestönsuojina. Niihin liittyy paljon Narvan historiaa ja legendoja.

”Viime sodan aikana eräs Kreenholmin tehtaan daami toi sinne jopa oman vuoteensa, kahvikuppinsa ja muut tavaransa”, kertooTšerjomuškina.

Luolasto on lisäksi kahdeksan lepakkolajin koti. Hyvällä tuurilla yöeläjän voi myös nähdä.

 

Linnakin uudistuu

Narvan keskiaikainen ritarilinna ja venäläinen Iivananlinna pönöttävät nuolenkantaman päässä toisistaan. Täällä on tapeltu aina – suomalaisetkin viimeksi vapaaehtoisina Viron vapaussodassa – ja käyty kauppaa viikinkiajoista alkaen.

Nyt vihollislinnoituksesta on tullut kumppani, kun Narva ja Ivangorod hakevat rahaa rajat ylittävän yhteistyön EU-ohjelmasta. Museonjohtaja Andres Tooden mukaan rahoitus on jo saatu seuraavaan vaiheeseen, joka valmistuu 2019.

Konventtirakennuksen tyhjillään ollut siipi otetaan käyttöön. Linnaan tulee kaksi hissiä ja pihaa muokataan toimivammaksi. Pihalta rakennetaan samalla portaat alas jokilaaksoon. Pysyvä näyttely uudistuu kokonaan.

”Nykyinen näyttely on 1980-luvulta ja kertoo kaikesta muusta kuin linnoituksesta. Uusi näyttely keskittyy linnan ja ritarikunnan historiaan, asukkaiden arkeen, rakennuksen eri kehitysvaiheisiin”, sanoo Andres Toode.

Suunnitelmia museolla on vähintään viideksi vuodeksi. Jos rahaa löytyy, Toode haluaisi rakentaa rajavyöhykkeen yli kävelysillan, joka toimisi oikotienä vanhankaupungin puolelle. Ja hissi voisi viedä suoraan jokirannan promenadille.

Konventtirakennuksen joelle avautuva ja tyhjillään ollut siipi otetaan käyttöön. Linnaan tulee kaksi hissiä, joiden ansiosta liikuntaesteisetkin pääsevät museon eri kerroksiin.

Valtaisalle linnanpihalle mahtuu 8 000 henkeä, ja kesäisin siellä järjestetään konsertteja ja muita massatapahtumia. Mutta koko on Tooden mukaan myös pihan suurin ongelma, tyhjänä se on ankea.

” Yritämme jäsennellä pihaa viihtyisämmäksi matalilla aitauksilla ja toimintoja ryhmittelemällä.”

Samalla pihalta rakennetaan portaat alas jokilaakson promenadille.

Pysyvä näyttely uudistetaan kokonaan. Nykyinen on 1980-luvulta ja kertoo Tooden mukaan kaikesta muusta kuin linnoituksesta.

”Uusi näyttely tulee keskittymään pelkästään linnan ja ritarikunnan historiaan, asukkaiden arkeen ja rakennuksen eri kehitysvaiheisiin.”

Näyttelyn konsepti tulee olemaan ainutlaatuinen Virossa, eräänlainen peli, jossa kävivät voivat tehdä valintoja ja rakentaa joka kerta erilaisia versioita historiasta.

Muitakin suunnitelmia museolla on vähintään viideksi vuodeksi. Jos rahaa löytyy lisää, Toode haluaisi rakentaa rajavyöhykkeen yli kävelysillan, joka toimisi oikotienä vanhankaupungin puolelle.

 

Narvaan kannattaa palata

Iltapäivällä suomalainen perhe istuu Narvan kollegen Muna-kahvilassa, jota mainostetaan kaupungin parhaaksi. Vanhemmat ovat reissanneet Virossa neuvostoajoista asti, mutta he ovat ensi kertaa näin idässä.

Narvan linnoituksen mittakaava yllätti suuruudellaan.

”Linnoitus on ilman muuta kaupungin ykköskohde. Harmi ettei ollut aikaa käydä tornissa ja sisällä museossa. Syömään kyllä ehdimme linnan ravintolaan, jossa maistelin naapurin lautaselta ensimmäistä kertaa nahkiaisia”, kertoo perheen äiti Tiina.

Matkailutoimistosta perhe oli johdatettu jokirannan promenadille. Bastionin sisäänkäyntiä he eivät onnistuneet löytämään.

”Joenrantaa laitetaan houkuttelevaan kuntoon, mutta edelleen siellä näkyi ikiaikaista aktiviteettia eli kalastajia molemmilla rannoilla.”

Perhe on yhtä mieltä siitä, että Narvaan tullaan toistekin. Nyt on kuitenkin pakko kiirehtiä ennen pimeää Narva-Jõesuuhun, jossa käydään vilkaisemassa Viron pisimpiä hiekkarantoja ennen Tallinnaan paluuta.

 

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

18.7.2019 | Vapaa-aika

Alkuhärän äärellä – Rakvere on hyvä päiväretkikohde

Alkuhärän äärellä – Rakvere on hyvä päiväretkikohde

Länsi-Virumaan maakunnan pääkaupunki Rakvere on tasan sadan kilometrin päässä Tallinnasta. Narvaan johtavalta hyväkuntoiselta E20-valtatieltä käännytään Haljalan kohdalla etelään ja hetken … Lue lisää

17.7.2019 | Vapaa-aika

Tallinna jää taakse – Harjun maakunta on muutakin kuin pääkaupunki

Tallinna jää taakse – Harjun maakunta on muutakin kuin pääkaupunki

Tallinnasta länteen suuntautuva rantatie kulkee Tabasalun taajaman läpi. Se on Harkun kunnan kaupallinen keskus. Siitä kymmenkunta kilometriä eteenpäin on Suurupi, … Lue lisää

16.7.2019 | Luonto

Venäjä tuo positiivista jännitystä

Venäjä tuo positiivista jännitystä

Narvan taiteilijaresidenssiä vetävä Ann Mirjam Vaikla viihtyy hyvin rajakaupungissa.   Narvan taiteilijaresidenssiä johtava Ann Mirjam Vaikla muutti Narvaan vuoden 2017 … Lue lisää

14.7.2019 | Vapaa-aika

Pysäytä aika Hiidenmaalla

Pysäytä aika Hiidenmaalla

Reilun tunnin lauttamatkan aikana manner-Viron Rohukülasta Hiidenmaan Heltermaan satamaan ehtii asettaa ajatuksensa loma-asentoon. Hiidenmaalla ei kannatakaan hosua, vaan nauttia mieleenjäävistä … Lue lisää

13.7.2019 | Vapaa-aika

Etno soi Viron suvessa – hyvän musiikin ystävän kannattaa suunnata heinäkuussa Viljandiin ja Hiidenmaalle

Etno soi Viron suvessa – hyvän musiikin ystävän kannattaa suunnata heinäkuussa Viljandiin ja Hiidenmaalle

Hyvän musiikin ja tanssin ystävien kannattaa heinäkuussa ottaa suunta kohti Viljandia tai Hiidenmaata.   Kansanmusiikki on Virossa valtavirtaa: se soi … Lue lisää

10.7.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Piret Hansman on syntyperäinen paidelainen.   Paiden kaupunkia Järvamaan maakunnassa Keski-Virossa sanotaan Viron sydämeksi. Siitä kertoo myös kyltti kaupungin rajalla, … Lue lisää

8.7.2019 | Ostokset

Sipulitie itkettää vain ilosta

Sipulitie itkettää vain ilosta

Peipsijärven rannoilta kuoriutuu kolme kulttuuria ja kaksi kieltä.   Viron Peipsijärven länsilaidalla olevaa aluetta kutsutaan Sipulitieksi (Sibulatee), joka pitää sisällään … Lue lisää

7.7.2019 | Kulttuuri

Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Verkkouutinen: Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Viron laulujuhlilla on vanhat siteet myös Suomeen. Tärkein laulusilta edelsi ensimmäisiä laulujuhlia. Yhteisen kansallislaulun tarina alkoi juuri ensimmäisiltä laulujuhlilta. Laulujuhlaa … Lue lisää