Tuoretta tietoa Virosta

9.11.2018 | Kulttuuri

Aalto-vaasi männikössä

Aalto-vaasi männikössäArvo Pärtin toiveesta rakennetusta tornista avautuu huikaiseva näkymä merelle ja vehmaalle niemelle.

Arvo Pärtin keskus on arkkitehtoninen vastine aikamme merkittävimmän säveltäjän teoksille.

 

Virolainen Arvo Pärt (83) on tuottelias nykysäveltäjä, jonka musiikkia kuulee niin konserttisaleissa kuin elokuvien ääniraidoillakin. Lokakuussa avattu Arvo Pärtin keskus palvelee sekä tutkijoita, muusikoita että tavallisia musiikin kuuntelijoita. 

Pärt tunnetaan mietiskelevästä kulkusmaisesta musiikkityylistään, jonka hän itse on nimennyt tintinnabuliksi. Meditaviinen ja omaleimainen on myös Fuensanta Nieton ja Enrique Sobejanon Laulasmaan kylään suunnittelema nurkaton, ameebamainen lasitalo, joka aaltoilee mäntyjen välissä (espanjalainen arkkitehtipariskunta muuten voitti Alvar Aalto -mitalin 2015).

“Lähtökohtanamme oli yhtäältä Pärtin musiikki ja toisaalta ympäröivä luonto”, kertovat arkkitehdit, joita on inspiroinut Pärtin teosten hiljaisuus, kauneus ja geometria.

“Olemme kiitollisia arkkitehdeille, jotka uskalsivat ajatella laatikkoa laajemmin”, kiittelee Arvo Pärtin poika Michael Pärt, keskusta hallinnoivan johtokunnan puheenjohtaja.

Michael Pärt kirjastossa, jonka teokset ovat pääosin hänen vanhempiensa Arvo ja Nora Pärtin hankkimia.

Torni ja kappeli säveltäjän toiveesta

Keskus rakentuu viisikulmaisten sisäpihojen ympärille. Julkisivun pylväät sulautuvat puiden runkoihin. Kauempaa sijainnin paljastaa vain latvusten yläpuolelle kohoava yli 30-metrinen näkötorni. Se ja talon sydämeen sijoitettu kappeli rakennettiin Arvo ja Nora Pärtin toiveesta.

Neliöitä talossa on kaikkiaan 2 348. Sisätiloja luonnehtivat lämpimänruskea tammi ja ikkunapinnat, jotka päästävät ympäröivän luonnon sisälle.

Laulasmaa ei valikoitunut keskuksen paikaksi sattumalta. Siellä sijaitsee Arvo ja Nora Pärtin koti, ja Laulasmaan kanervikkoisilla poluilla Arvo kävi opiskeluaikoinaan keskusteluja opettajansa Heino Ellerin kanssa, joka monien muiden muusikkojen tapaan vietti siellä kesiään.

Neuvosto-Virosta Wienin kautta Berliiniin 1980 emigroituneet Pärtit toivat kotimaahan palattuaan mukanaan säveltäjän valtaisat musiikilliset ja kirjalliset kokoelmat, joiden helmiä ovat partituurien luonnokset ja nuottipäiväkirjat. Tarve systematisoida ja digitoida materiaalia oli suuri.

“Harva tietää, että Arvon musiikin takana on kirjoitettu sana ja sävellykset perustuvat usein tavu tavulta tekstiin. Teosten avaamiseksi on tehtävä paljon sisällöllistä työtä”, sanoo Michael.

Arkisto aloitti toimintansa perheen voimin 2010 yksityistalossa nykyisen keskuksen vieressä, ja työhön ovat osallistuneet myös perheen pojat Michael ja Immanuel.

Rytmisoitinnurkkaus  on sijoitettu 150-paikkaisen konserttisalin ikkunan eteen. 

Konserttipaikka ja matkailuvaltti

Viron valtio ymmärsi hyvin Pärtin arvon kansallisena symbolina ja kansainvälisenä käyntikorttina, ja laajempi keskushanke lähti liikkeelle valtion aloitteesta. Pelkän tutkijoille suunnatun arkiston lisäksi se haluttiin avata yleisölle. Arvo ja Nora Pärtiä suuri projekti kuitenkin huolestutti.

Michaelin mukaan perhe pelkäsi, että rakentaminen hajottaa liikaa keskittymistä ja vie aikaa arkistolta. Jälkikäteen Pärtit ovat kuitenkin tyytyväisiä. Viiden vuoden urakka on auttanut heitäkin hahmottamaan suurta kuvaa ja näkemään pitemmälle.

“Nyt meillä alusta, tapaamispaikka, jonne voivat tulla kaikki kiinnostuneet, niin akateemikot, fanit kuin koululaisetkin, ja käsitellä Arvon musiikin teemoja kuten luontoa, hiljaisuutta tai omia sisäisiä kysymyksiään.”

Totta, jo metsäpolku parkkipaikalta männikön läpi virittää kävijän hartaan vastaanottavaiseen tunnelmaan. Kävijä voi kuunnella kuulokkeilla Pärtin musiikkia vaellellen talossa tai sen ulkopuolella, hiljentyä kappelissa tai tutustua kirjastoon.

Kaunis 150-paikkainen konserttisali sopii kamariorkestereille ja pienehköille kokoonpanoille.

Keskukseen on pieni pääsymaksu, kahvilaan ja kauppaan pääsee ilmaiseksi. 

 

Mistä löytää?

Arvo Pärtin keskus

Kellasalu tee 3, Laulasmaa.

auki ke–su 12–18

www.arvopart.ee

 

Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov, kartta Eve Jaansoo

 

16.11.2018 | Kulttuuri

Tallinnan joulutori avataan tänään

Verkkouutinen: Tallinnan joulutori avataan tänään

Tallinnan perinteinen joulutori avataan tänään kello 17. Samalla sytytetään valot upeaan joulukuuseen. Avajaisten yhteydessä järjestetään myös konsertti. Tällä kertaa torin … Lue lisää

12.11.2018 | Kulttuuri

Suomalaislehtien virolaisnimet palkittiin Vuoden nimi 2018 -palkinnolla

Verkkouutinen: Suomalaislehtien virolaisnimet palkittiin Vuoden nimi 2018 -palkinnolla

Vironkieliset suomalaisten sanomalehtien nimet Helsingi Sõnumid, Maaelu Tulevik ja Pealinnaleht palkittiin viime viikolla Suomessa Vuoden nimi 2018 -palkinnolla. Helsingin Sanomat, Maaseudun … Lue lisää

12.11.2018 | Kulttuuri

Satavuotiaat valkokankaalla

Satavuotiaat valkokankaalla

PÖFF eli Pimeiden öiden filmifestivaali nostaa 100 vuotta täyttävien maiden elokuvat parrasvaloihin.    PÖFF:in fokuksessa on tällä kertaa 13 maata, … Lue lisää

9.11.2018 | Ravintolat

Estonia-oopperassa avataan ravintola

Estonia-oopperassa avataan ravintola

Viron kansallisoopperan Estonian juhlavassa rakennuksessa avataan marraskuussa ravintola. Kahvila Estoniassa on ollut koko ajan, mutta nyt musiikkielämyksiin voi liittää myös … Lue lisää

8.11.2018 | Historia

Brittikuninkaalliset avasivat Lentosataman uuden näyttelyn

Brittikuninkaalliset avasivat Lentosataman uuden näyttelyn

Tallinnan merimuseon Lentosatamassa (Lennusadam) avattu uusi vaihtuva näyttely Operaatio Red Trek kertoo, miten erilaiselta Viron historia voisi näyttää, jos Iso-Britannian … Lue lisää

7.11.2018 | Kulttuuri

Joulukuusi tuodaan torstaina Raatihuoneentorille – Tallinnan joulutori avataan 16. marraskuuta

Verkkouutinen: Joulukuusi tuodaan torstaina Raatihuoneentorille – Tallinnan joulutori avataan 16. marraskuuta

Ensimmäistä kertaa historiassa Vanhankaupungin joulutorille tuodaan kuusi Tallinnasta. Sopivaa kuusta etsittiin myös muualta Virosta, mutta sopivin ja kaunein löytyikin tällä … Lue lisää

7.11.2018 | Kulttuuri

Varjoon jääneitä teoksia 1990-luvulta

Varjoon jääneitä teoksia 1990-luvulta

Marraskuussa avataan Kumun taidemuseossa 1990-luvun virolaista taidetta esittelevä näyttely Salaiset kansiot (1990-luvun kortisto). Näyttely lähestyy 1990-lukua uudesta näkökulmasta, tuomalla esille … Lue lisää

5.11.2018 | Kulttuuri

Virolaisnimet ehdokkaina Vuoden nimi -palkinnon saajiksi Suomessa

Verkkouutinen: Virolaisnimet ehdokkaina Vuoden nimi -palkinnon saajiksi Suomessa

Suomalaisten sanomalehtien vironkieliset nimet Helsingi Sõnumid (Helsingin Sanomat), Maaelu Tulevik (Maaseudun Tulevaisuus) sekä Pealinnaleht (Hufvudstadsbladet) ovat ehdokkaina Vuoden nimi 2018 … Lue lisää