 |
|
|
|
T a l o u s:
Laiton viina on suurin tekij� Viron alkoholimarkkinoilla
|
Virossa on kaksi suurta ja kymmenen pienemp�� alkoholintuottajaa, mutta suurinta kaikesta on laittoman alkoholin kauppa, per�ti 38% alkoholin kokonaismyynnist�. Laittoman alkoholin vuoksi Viron valtio menett�� vuodessa verotuloja v�hint��n 300 miljoonaa kruunua (n. 120 Mmk), mutta kuriin salakauppaa ei n�yt� saatavan. On avoin salaisuus, ett� salakauppa on suuri tulol�hde rajavartijoille ja muille viranomaisille.
| Turistin �matkamuistopakettiin� on Liviko koonnut kulttiviinaa Viru Valge, Vana Tallinn ja mets�mansikkalik��ri�. Onistar suosittaa turistille Tallinnan raatihuoneen kuvalla varustettua viinaa Old Thomas de Luxe tai Old Thomas katkeroa. |
| Livikon markkinointijohtaja Janek Kalvi n�ytt�� millaisella laitteella viinaa pumpattiin pulloon vuonna 1898, kun Liviko aloitti toimintansa. |
|
|
|
 aittoman alkoholin myynti tuottaa Virossa muutakin kuin rahallista murhetta. Vastik��n kuoli P�rnussa ja sen ymp�rist�ss� 60 ihmist� juotuaan myrkyllist� metyylialkoholia. Kymmenet ihmiset saivat sis�elinten vammoja tai sokeutuivat, t�t� kirjoitettaessa on 10 ihmist� sairaalassa letkuissa. Heit� pidet��n hengiss�, mutta varsinaiset hoitotoimet on lopetettu, koska mit��n ei en�� ole teht�viss�. Poliisin tutkimuksissa on ilmennyt, ett� myrkyllinen metanoli varastettiin p�rnulaisesta kemianteollisuuden yrityksest� ja se levisi nopeasti pitkin vakiintunutta myyntiverkostoa.
Puolen litran pullo �kaupan viinaa� maksaa Virossa halvimmillaan 50 EEk eli n. 20 FIM.
Laitonta alkoholia myyd��n puolta halvemmalla. 10 mk kappale maksoi siis 60 ihmisen henki.
Verotus syyn�?
Viron suurimman alkoholituottajan Livikon markkinointijohtaja Janek Kalvi n�kee, ett� laittoman alkoholikaupan kukoistuksen syy on liian korkea valmistevero. Kun puolikkaan pullon tukkuhinta 13,90 FIM, niin vero siit� on 11 FIM.
�Me el�mme Virossa maailmassa, jossa yksi kruunu (38 penni�) viinan hinnassa voi vaikuttaa ihmisen ostok�ytt�ytymiseen�, huokailee Kalvi.
Alkoholituottajien etuj�rjest� Viinaliitto on esitt�nyt 6 kruunun alennusta veroon, mutta maan hallitus ei aio veroa alentaa. Se on sit� mielt�, ett� hintojen halpeneminen vain lis�isi kulutusta.
Kalvi kertoo, ett� viinan polttamisella ja sen juomisella on Virossa 600 vuotta vanhat perinteet. Livikokin on tuottanut viinaa yli sata vuotta. Kalvin mielest� hintojen halpeneminen ei lis�isi juomista vaan ainoastaan siirt�isi kulutusta laittomasta alkoholista lailliseen ja turvallisempaan kulutukseen.
Voitot laittomasta alkoholista ovat suuret ja yhden lakkautetun viinabunkkerin tilalle mafia pystytt�� helposti kolme uutta. Viron poliisit ovat yleens� hyvin tietoisia miss� laiton viina kulkee, mutta he ovat turhautuneet. Viinatrokarille annetaan yleens� vain 530 kruunun sakko (n. 200 mk) ja bisnes jatkuu edelleen jo seuraavana p�iv�n�.
38% Viron viinamarkkinoista on niin suuri m��r�, ett� sit� ei salakuljeteta matkalaukussa, vaan tarvitaan s�ili�vaunuja, jotka tuovat tavaraa ennenkaikkea Ven�j�lt�. Selv��kin selvemp�� on, ettei laitonta alkoholia voi tuoda maahan s�ili�vaunuittain ilman tullista pestattuja yhteisty�kumppaneita.
Viinaa vied��n
Laittoman alkoholin ongelmista huolimatta Virolla on hyv� maine p�tev�n� viinamaana. Livikon tuotannosta l�htee vientiin 25%. Suhteellisesti viel� enemm�n vie toiseksi suurin valmistaja Onistar, joka t�m�n vuoden 8 ensimm�isen kuukauden aikana on myynyt Virossa 1,25 miljoonaa litraa v�kevi� alkoholijuomia ja vienyt Latviaan, Liettuaan, USA: han ja Saksaan 1,1 miljoonaa litraa. Liviko vie viinaa ennenkaikkea EU- maihin, mutta my�s USA: han, Israeliin, Ukrainaan ja Ven�j�lle. Janek Kalvi n�keekin Ven�j�n markkina- alueena, jossa mahdollisuuksia riitt��.
�Viinaa osataan tuottaa kaikkialla, mutta erikoistuotteilla on hyv� kysynt�. Paras vientituote on lik��ri Vana Tallinn�, kertoo Kalvi ja antaa maistaa uutta Vana Tallinn kermalik��ri�. Siin� on k�ytetty luonnollista kermaa ilman s�ilytysaineita ja prosentteja on 17. Todellinen karamellijuoma, jonka luulisi maistuvan varsinkin naisv�elle.
Livikon satavuotisessa historiassa on muuten ollut vain kolme lik��rimestaria, joista viimeinen, Mahta Laidvee on t�iss� viel�kin, vaikka on palvellut Livikoa jo 40 vuotta.
�Lik��rimestaria tarvitaan. Vaikka antaisimme jollekulle Vanhan Tallinnan reseptin ei juomasta tulisi samaa ilman mestarin k�tt�, ylpeilee Kalvi.
Viron sprii ei kelpaa
Virossa on kaksi pirtutehdasta, Moe ja Rakvere, mutta niiden tuotanto ei kelpaa Livikolle l�ht�aineeksi. Sprii tuodaan Euroopan Unionista. My�s Onistar k�ytt�� ulkomaista pirtua ja tiett�v�sti Suomen alkoholimonopolin omistama Havistra eli Ofelia tuo spriins� Viroon Suomesta.
Liviko oli jo tsaarin ajalla valtiollinen yhti�, Ven�j�n valtion viinavarasto. Yksityinen yhti� siit� tuli pitk�n ja vaikean yksityist�misprosessin j�lkeen noin vuosi sitten. P��omistaja on virolainen NG- Investeeringud, joka on p��omistaja esimerkiksi suomalaisten hyvin tuntemassa Tallinnan Kaubamajassa, Selver- ketjussa ja nyt osakas my�s Viron rautatiet yksityist�neess� konsortiossa.
Ennen uuden omistajan tuloa oli Livikon osuus markkinoilla pudonnut jo 17 %: iin. Kehitysty� aloitettiin tuotteita maistelemalla. Virolaisesta spriist� luovuttiin ja l�ydettiin l�nsi- Euroopasta laadukkaampi raaka- aine.
�Asiassa ei ole mit��n periaatteellista�, sanoo Kalvi. �Jos virolaiset spriitehtaat tuottavat yht� hyv�� laatua, niin tietenkin voimme k�ytt�� virolaista spriit�.
V��rennyksilt� suojaudutaan
Laittomaan alkoholikauppaan liittyy laajamittainen tuotteiden v��rennys. Salakauppiaalla on pullotus- ja korkituslaitteet ja nykyisell� painotekniikalla on helppo tehd� kopio my�s etiketist�. Liviko suojaa tuotteensa korkkiin kiinnitett�v�ll� hologrammilla, jonka liima on niin vahvaa, ett� hologrammikuvio s�rkyy, jos sit� yritet��n siirt��.
�Ulkomailla kyll� nauretaan, ett� meill� suojataan viinapullot samanlaisilla menetelmill� kuin muualla maailmassa setelit�, kertoo Kalvi .
Normaalien hologrammikuvioiden lis�ksi Livikon hologrammissa on piilotettu turvaelementti, jota voi lukea vain suurennuslasia muistuttavalla laserlaitteella. Niit� Liviko on jakanut poliisille ja kuluttajaviranomaisille.
Onistarilla ei hologrammeja viel� ole. Tuotteita yritet��n suojata v��rennyksilt� l�mp�muovikapseleilla pullon suulla.
Kalvi pit�� Viron alkoholipolitiikkaa liian vapaamielisen�. Lisenssej� my�nnet��n kevein perustein ja suhteellisen halvalla hinnalla. Pieni� tuottajia on paljon, mutta jotkut niist� el�v�t noususuhdanteessa, kuten esim. Liiwi Heliis.
�Ulkomaiset alkoholintuottajat pit�v�t Viron alle miljoonan kuluttajan markkinoita turhan pienin�. Sit� enemm�n he ihmettelev�t kuullessaan, ett� alalla toimii 12 yrityst�, Kalvi selitt��.
Lyhyt viinaopas turistille
-Osta vain suuresta ja tunnetusta liikkeest�. Kivijalkakaupassakin voi olla v��renn�ksi� aitojen seassa.
- Tarkista ett� pullossasi on hologrammi tai ehj� l�mp�kutistettu muovikapseli.
-Ole varovainen tunnettujen merkkien kanssa. Juuri niit� yritet��n v��rent��. Viron v��rennetyin alkoholituote on Finlandia- vodka.
-�l� miss��n nimess� osta kadulta. -Jos tulet kutsutuksi virolaisiin kotijuhliin kysy reilusti, mist� tarjottava juoma on per�isin. P�rnun myrkkyviinaskandaalin j�lkeen siit� ei loukkaannuta.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
