 |
|
|
|
Näistä puhutaan
|
Valtiolliset symbolit vastatuulessa
Jostakin syystä on Virossa herännyt henki, jonka mukaan valtiolliset symbolit tulisi vaihtaa. Homma läksi liikkeelle lipusta. Virossa on jo jonkin aikaa puhuttu, että ei pitäisi leimautua joksikin Baltian maaksi, vaan tulisi pyrkiä pohjoismaiden joukkoon. Siitä siis aatos ottaa omaksi ristilippu, jolla kuitenkin säilyisivät perinteiset värit, sininen, musta ja valkea.
Seuraavaksi havaittiin, että kansallislaulu “Mu isamaa” on säveleltään täsmälleen sama kuin Suomen “Maamme”. Tulevissa olympialaisissakin on huono tietää kumman maan edustaja hiihti kovempaa. Tarvittaisiin siis ikioma kansallislaulu. Ja kun näin pitkälle päästiin alkoivat valtion vaakunaan kuuluvat kolme laihaa leijonaa saada kyytiä. Toistaiseksi asia on yleisen keskustelun tasolla, jossa tietenkin myös konservatiiviset äänet ovat vahvoilla. Virallisia aloitteita muutoksiksi ei ole olemassa.
Kirkkohäitä tulossa
Tähän saakka ei Virossa ole ollut mahdollista pitää kirkkohäitä, sillä papeilla ei ole ollut oikeutta vihkiä ketään. Avioliitot solmittiin valtiollisessa “Onnenpalatsissa” ja kirjattiin perheasian viraston kansioihin. Sitten vietiin kukkia Leninin patsaalle, nykyisin Tallinnassa Rusalkan muistomerkille, kun Lenin on myyty romuraudaksi.
Nyt on sanomalehdissä julkaistu nimilista 69 pastorista, jotka on koulutettu pareja vihkimään ja ovat saaneet vastaavan lisenssin. Ensimmäiset pariskunnat vihittiin joulunpyhinä.
Virolaiset haluaisivat duunia
Euroopan Unionissa on taattu työvoiman vapaa liikkuminen - mutta ei niin äkkiä, kuin moni toivoisi. Virolla on neuvotteluissa lopettamatta asiaa koskeva sopimus, sillä monet valtiot ovat vaatineet seitsemän vuoden siirtymäaikaa. Suomi on ilmoittanut tyytyvänsä kahden vuoden karanteeniin. Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Irlanti ovat luvanneet laskea virolaiset töihin heti kun maasta tulee Unionin jäsen.
Erityisesti Suomen työmarkkinat kiinnostavat virolaisia. Kieli on samantapainen ja helppo oppia, keskipalkat ovat kuusi kertaa korkeampia kuin Virossa ja elintaso noin kolmenkertainen. Euroopan keskitasosta on virolaisen ostovoima tällä hetkellä 34%.
Mutta toisaalta... Virossa on kroonillinen pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Eikä kyse ole vain atk- guruista. Viron telakat esimerkiksi pystyisivät tarjoamaan maailmalle kymmenen kertaa enemmän tuotteita, jos olisi hitsaustaitoisia miehiä. Lieneekö kovinkaan viisasta politiikkaa avata tie ulkomaille niille viimeisillekin hitsareille?
|
|
